Kilpailuta sähkösi ilmaiseksi vaivattomasti ja varmasti!

>> tästä suoraan tarjouspyyntölomakkeeseen <<

Sähkön hinnat joulukuussa 2014 - 03.12.2014

Sähkötermiinien hinnat vuosille 2015 ja 2016 ovat vastaavasti 31,9 (29,9 keväällä) ja 31,5 (29,8 keväällä) €/MWh. Kun niihin lisätään marginaali 4 €/MWh ja aluehintalisä 6 (5,7) ja 6 (5,8) €/MWh, niin päädytään tukkuhintoihin 41,9 (39,6) ja 41,5 (39,6) €/MWh ilman arvonlisäveroa ja vähittäishintoihin 5,2 (4,9) ja 5,1 (4,9) c/kWh arvonlisäveron kanssa.

Sähköä pitäisi tämän analyysin mukaan saada kahdeksi vuodeksi hintaan 5,2 c/kWh, jos markkinat toimisivat niinkuin ne on suunniteltu toimivan. Näin myös sähköä saadaan tänään ostettua kahdeksi vuodeksi hinnalla 5,2 c/kWh.

Tämä talvi tulee olemaan sähkön riittävyyden suhteen kaikkien aikojen vaikein vuosi sodan jälkeen. Jos tulee - 25 asteen pakkanen koko maahan, niin sähkön kulutushuippu nousee arvoon 15.000 MW. Sähkötehoa on käytettävissä vain noin 11.000 MW, joten Suomi säästyy sähkön säännöstelyltä vain jos kaikki tuontilinkit ovat käytettävissä.

EU:ssa on valmisteilla uusi direktiivi kapasiteettimarkkinoista, joka pakottaa Suomenkin voimayhtiöt huolehtimaan kapasiteetin riittävyydestä. Näinhän tehtiin ennen markkinoiden vapautumista vielä vuonna 1995. Jos uusi hallitus ottaa asian vakavissaan, syksyllä 2015 on voimassa laki kapasiteettimarkkinoista, jolloin voidaan alkaa käydä kauppaa talven 2019 kapasiteetista. Vastaava laki tuli voimaan Englannissa syksyllä 2014.

Sähkön hinnat maaliskuussa 2014 - 18.03.2014

Sähkötermiinien hinnat vuosille 2015 ja 2016 ovat vastaavasti 29,9 (32,8) ja 29,8 (32,8) €/MWh. Kun niihin lisätään marginaali 4 €/MWh ja aluehintalisä 5,7 (5,8) ja 5,8 (5,4) €/MWh, niin päädytään tukkuhintoihin 39,6 (43,2) ja 39,6 (42,2) €/MWh ilman arvonlisäveroa ja vähittäishintoihin 4,9 (5,4) ja 4,9 (4,2) c/kWh arvonlisäveron kanssa.

Sähköä pitäisi tämän analyysin mukaan saada kahdeksi vuodeksi hintaan 4,9 c/kWh, jos markkinat toimisivat niinkuin ne on suunniteltu toimivan. Koska markkinoilla ei ole kunnollista kilpailua, sähköä myydään 10 % kallimmalla hinnalla, joka on noin 5,4 c/kWh.

Tämä talvi oli sähkön riittävyyden suhteen helppo. Ei ollut kovia pakkasia ja tehohuippu jäi arvoon 14.200 MW. Sähkötehoa oli käytetävissä noin 12.000 MW, joten Suomi oli huipun aikana pahasti tuonnin varassa.

Koska Inkoon 1000 MW voimala on nyt poistettu käytöstä, talvi 2014/15 tulee olemaan entistä vaikeampi. Toisaalta EU:ssa on valmisteilla uusi direktiivi kapasiteettimarkkinoista, joka pakottaa Suomenkin voimayhtiöt huolehtimaan kapasiteetin riittävyydestä. Näinhän tehtiin ennen markkinoiden vapautumista vielä vuonna 1995.

Sähkön hinnat joulukuussa 2013 - 16.12.2013

Sähkötermiinien hinnat vuosille 2014 ja 2015 ovat vastaavasti 32,8 (35,1) ja 32,8 (33,5) €/MWh. Kun niihin lisätään marginaali 4 €/MWh ja aluehintalisä 6,4 (5,8) ja 5,4 (5,5) €/MWh, niin päädytään tukkuhintoihin 43,2 (44,1) ja 42,2 (43,0) €/MWh ilman arvonlisäveroa ja hintoihin 5,4 (5,5) ja 4,2 (5,3) c/kWh arvonlisäveron kanssa.

Sähköä pitäisi tämän analyysin mukaan saada kahdeksi vuodeksi hintaan 5 c/kWh, jos markkinat toimisivat niinkuin ne on suunniteltu toimivan. Koska markkinoilla ei ole kunnollista kilpailua, sähköä myydään hintaan 5,5 c/kWh.

Toisaalta sähkön aluehintaero tarkoittaa sitä, että Suomen hinnat ovat noin 0,6 c/kWh kalliimmat kuin pohjoismaiset hinnat. Suomen tuodaan jatkossa sähköä ympäri vuoden. Näin sähköstä maksetaan noin 1 c/kWh ylihintaa, Norjaan verrattuna.

Tämä talvi tulee olemaan sähkötehon riittävyyden kannalta hyvin kriittinen, koska uutta sähkötehoa ei ole valmistunut ja Fortum on päättänyt sulkea Inkoo hiilivoimalan helmikuussa 2014.

Inkoon purkamisen jälkeen talvi 2014/15 tulee olemaan entistä vaikeampi. Jo vielä tehtaat alkavat silloin toimia suuremmalla käyttöasteella, niin on odottevaissa, että vakava tehopula iskee huippupakkasella.

Tarjouspyyntöjen lähetys toimii jälleen - 01.11.2013

Energianetin tarjouspyynnöt eivät lähteneet myyjille. Vika oli Nebula Oy:n palvelimella ja se on nyt korjattu.

Jos olet lähettänyt tarjouspyynnön viime viikolla, niin se ei ole mennyt eteenpäin. Voit tehdä sen nyt uudestaan.

Valitamme tapahtunutta. Energianet

Sähkön hinnat elokuussa 2013 - 14.08.2013

Sähkön pörssihinnat laskevat edelleen, koska lama jatkuu ja vesivarastot ovat vielä yli keskiarvon. Pienkuluttajan sähkön hinta on nyt 5,7 c/kWh kahden vuoden sopimuksissa.

Sähkötermiinien hinnat vuosille 2014 ja 2015 ovat vastaavasti 35,1 ja 33,5 €/MWh. Kun niihin lisätään marginaali 4 €MWh ja aluehintalisät 5,8 ja 5,5 €/MWh, niin päädytään tukkuhintoihin 44,1 ja 43,0 €/MWh ilman arvonlisäveroa ja hintoihin 5,5 ja 5,3 c/kWh arvonlisäveron kanssa.

Sähkön aluehintaero tarkoittaa sitä, että Suomen hinnat ovat noin 0,5 c/kWh kalliimmat kuin pohjoismaiset hinnat. Suomen tuodaan jatkossa sähköä ympäri vuoden. Ensi talvi tulee olemaan sähkötehon riittävyyden kannalta hyvin kriittinen, koska uutta sähkötehoa ei ole valmistunut ja Fortum on päättänyt sulkea Inkoo hiilivoimalan.

Energiankäyttäjän käsikirja 2013 - 05.05.2013

Ekoenergo Oy on julkaissut kirjan "Energiankäyttäjän käsikirja 2013", joka on toinen painos vuonna 2009 julkaissusta kirjasta "Energiankäyttäjän käsikirja". Kirjaan on lisätty laskelmia uusista energiamääräyksistä ja siihen on lisätty ennuste maailman energiatulevaisuudesta ja siihen liittyvästä ilmastonmuutoksesta.

Kirja on saatavissa e-kirjana täältä. Siihen liittyviä tietoja ja laskentataulukoita on luettavissa Ekoenergo Oy:n kotisivuilta. Siellä on muun muassa selvitetty, mika on tällä hetkellä edullisin tapa lämmittää omakotitalo, miten seuraat sähkönkulutusta ja auton käyttömenoja sekä energiakustannuksia ja perheesi aiheuttamia CO2-päästöjä.

Sähkön hinnat laskussa - 12.04.2013

Sähkön hinnat laskevat, koska sähkön kulutuksen kasvu on pysähtynyt ja vesivarastot ovat taas nousemassa runsaan lumimäärän ansiosta yli keskiarvon. Pienkuluttajan sähkön hinta on nyt 5,9 c/kWh kahden vuoden sopimuksissa.

Sähkötermiinien hinnat vuosille 2014 ja 2015 ovat vastaavasti 36,5 ja 35,3 €/MWh. Kun niihin lisätään marginaali 4 €MWh ja aluehintalisät 3,1 ja 3,5 €/MWh, niin päädytään tukkuhintoihin 43,6 ja 41,8 €/MWh ilman arvonlisäveroa ja hintoihin 5,4 ja 5,2 c/kWh arvonlisäveron kanssa.

Sähköenergianhinta on laskenut kahdessa vuodessa noin 15 %. Vuoden 2011 keväällä sähkön kuluttajahinta oli noin 6,8 c/kWh. Valitettavasti siirtohinnat ovat nousseet samana aikana huomattavasti

Sähkövuosi 2012 puntarissa - 23.01.2013

Energiateollisuus ry tiedotti tänään, että sähköä kului viime vuonna Suomessa 85,2 TWh. Kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli noin 1 TWh, joka aiheutui lähinnä joulukuun pakkasista. Teollisuuden kulutus laski 1 TWh lähinnä puunjalostusteollisuuden alasajon takia.

Sähköä tuotettiin 67,8 TWh, joka oli melkein 3 TWh vähemmän kuin vuonna 2011. Sähkön tuonti oli edullista ja tuonti kasvoi ennäytysuureksi ja oli 17,5 TWh. Kasvua tapahtui pääasiassa Ruotsin tuonnista, koska vesivoimaa oli runsaiden sateiden takia paljon käytettävissä.

Tuotanto pieneni myös yhteistuotantolaitoksissa, joissa käytettiin maakaasua, koska maakaasun hinta kohosi huomattavasti. Esimerkiksi uusin Espoon Suomenojan kombivoimala kävi vain muutamia päiviä koko vuoden aikana.Tuotannon pienenemisen takia sähkön hankinnan ominaispäästö oli enää 130 gCO2/kWh.

Lämmityspuolella suurin muutos tapahtui lämpöpumppujen noustua jo kattamaan 10,2 % lämmityksen tarpeesta. Öljyn osuus oli enää 10,0 %. Kaukolämmön markkinaosuus oli 46,8 % ja sähkön 18,2 %. Monia taloja muutettiin öljystä lämpöpumppulämmitykseen. Lämpöpumput ja sähkölämmitys kattoivat yhdessä 28,4 % osuuden lämmitystarpeesta.

Sähkön hinta tammikuussa 2013 - 14.01.2013

Sähkön vähittäishinta kahden vuoden kiinteähintaisissa sopimuksissa kerros- ja rivitaloasukkaalle oli tammikuussa 6,0 c/kWh ja sähkölämmitysasiakkaalle 6,0c/kWh.

Sähkön vähittäishinnat toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa tammikuussa ovat kerros- ja rivitaloasiakkaalle 6,0 c/kWh ja sähkölämmitysasiakkaalle 6,0 c/kWh.

Sähkön pörssihinnat ilman arvonlisäveroa vuosille 2014 ja 2015 ovat nyt Helsingissä 37,9 ja 36,8 eur/MWh. Kun siihen lisätään aluehintaerot 5,0 ja 4,7 eur/MWh, niin päädytään tukkuhintaan 42,9 ja 41,5 eur/MWh. Arvonlisveronllinen hinnat ovat 5,3 ja 5,1 c/kWh. Sähkön myyjän marginaali sähkölämmitysasiakkaan hintaan on nyt 15 %.

EU:n komissio pyytää energiatoimijoita konsultoimaan uutta sähkömarkkinadirektiiviä, jossa on tarkoitus selvittää kapasiteettivelvoitteiden ja -markkinoiden vaikutusta sähkön riittävyysongelmaan. Uudistus on todella tarpeen varsinkin Suomessa, jossa sähkötehon vajaus on 3000 MW eli noin 20 % kulutuksen huipputehosta.

Suomen sähköteho loppui 5.12.2012 - 09.12.2012

Kun pakkanen laski keskiviikkoaamuna 5.12.2012 noin - 15 asteeseen, sähkön kulutus nousi kello 8 ja 9 välillä 13.200 MW:iin. Samaan aikaan Suomen sähkön tuotanto oli 10.700 MW. Tehovajaus oli 2500 MW. Tilanteesta selvittiin, kun Ruotsista tuotiin sähköä 1800 MW ja kaikki linjat olivat maksimiteholla.

Tällöin sähkön hinta Suomessa nousi arvoon 300€/MWh, kun sähkön hinta määräytyi Suomessa kalliimman tuotantotavan mukaan. Se oli luultavasti öljykäyttöinen voimala, jonka muuttuvat kustannukset olivat 300 €/MWh. Jos sen hyötysuhde oli 33 %, niin polttoaineen hinta oli noin 100 €/MWh, joka viittaisi kevytöljykayttöiseen kaasuturpiiniin.

Kevytöljykäyttöisiä kaasuturpiineita ei ole Suomessa monta, joten hintapiikki osoittaa, että Suomen koko käytettävissä oleva kapasiteetti on 10.700 MW. Sen lisäksi Suomessa on 600 MW tehoreservejä, joita ei ennätetty edes käynnistää, koska niiden käynnistäminen kestää 10-12 tuntia. Laitokset pitää ensin miehittää ja lämmittää, että ne voidaan käynnistää hitaasti. Näin Suomen koko käytettävissä oleva kapasiteetti on 12.300 MW.

Nyt Fingrid arvioi, että sähkötehon kysynnän huippu voi nousta huippupakkasella arvoon 15.000 MW. Tällöin vajaus olisi 2700 MW (15.000-12.300). Jos halutaan varautua siihen, että joko Olkiluodon yksi ydinvoimala 860 MW tai 800 MW:n Fenno Skan 2 merikaapeli ovat poissa käytöstä (yksittäisvika), niin käytetävissä oleva kapasiteetti on vain 12.300 MW - 860 MW eli 11.440 MW. Vajausta ennustettuun kulutuksen huipputehoon verrattuna on 11.440-15.000 MW eli 3560 MW.

Kun Olkiluodon 3. yksikkö valmistuu, maan sähköteho nousee 1600 MW, mutta silloin täytyy varautua, että se on yksittäisvikakriteerin takia poissa käytöstä, joten kapasiteetti nousee vain 740 MW (1600-860) ja on sen jälkeen 11.440 + 740 MW = 12.180 MW. Koska kulutuksen huipputeho kasvaa noin 200 MW joka vuosi, vuonna 2016 kulutus on 800 MW korkeampi kuin tänä talvena, joten Olkiluoto 3 kattaa vain kulutuksen huipputehon kasvun ja tehovajaus on edelleen noin 3500 MW.

Tehopula voidaan ratkaisia lyhyellä tähtäyksellä vain rakentamalla nopeasti kännistyviä huippuvoimalaitoksia 3500 MW. Ne on järkevää hajoittaa eri puolille maata, jolloin esimerkiksi kaikissa kaupungeissa lämpö-, sähkö- ja vesihuollon perustoiminnot voidaan pitää yllä ilman ulkoista sähköä.

Olisi järkevää sijoittaa siksi kaksi 10 MW diesellaitosta kunkin lämmitysvoimalan tontille, jolloin kaupungin kaukolämmitysvoimala voidaan sen avulla käynnistää ilman ulkoista sähköä. Samalla kaukolämmön tuotanto voidaan pitää käynnissä. Tällaisia laitospaikkoja ovat esimerkiksi Helsingissä Salmisaari, Hanasaari ja Vuosaari, Espoossa Suomenoja, Vantaalla Martinlaakso, Porvoossa Tolkkinen, Turussa Naantali, Vaasassa Vaskiluoto, Jyväskylässä Keljonlahti ja Rauhanlahti jne.

Valtiovallan pitäsi pyytää tarjoukset 3500 MW nopeasta varatehokapasiteetista samalla tavalla, kun se aikoo pyytää tarjoukset 600 MW:n hitaista tehoreserveistä ensi keväänä. Sitä varten tarvitaan pikaisesti ministerivetoinen ad-hoc selvitystyöryhmä, joka määrittää voimalaitosten paikat ja muuttaa tarvittaessa asetuksia. Siihen pitää ottaa mukaan suurimpien kaupunkien vesilaitosten ja kaukolämpölaitosten edustajat samoin kuin edustajat puolustusministeriöstä ja huoltovarmuuskeskuksesta.

Suomen sähkömarkkinat on jätetty nyt vapaiden sähkömarkkinoiden vapaaksi temmelleyskentäksi. Siinä ei kukaan vastaa enää sähkötehon riittävyydestä. Ennen asiasta huolehdettiin yhteisesti Sähkötuotattajien yhteistoimintajärjestön STYV:n puitteissa. STYV:ssä sovittiin, että kaikkilla tuottajilla on -15 asteen pakkasessa 14 % varatehoa. STYV lakkautetiin 1996 ja tehon rakentamisesta ei vastaa enää kukaan.Nyt -15 asteen pakkasella 5.12.2012 Suomessa oli 2500 MW:n tehovajaus, joka vastasi 19 % huipputehosta.

Olemme selvinneet viimeiset seitsemän vuotta hyvällä tuurilla. Kun seuraavan kolmen vuoden aikana tulee huippupakkanen ja samalla on yksittäisvika, silloin vaaditaan poliitikkojen päitä vadille. Viime kädessä tehon loppuminen kuuluu Työ- ja Elinkeinoministeriön ja sen alaisuudessa toimivien Energiamarkkinaviraston sekä Huoltovarmuuskeskuksen vastuulle.