Kilpailuta sähkösi ilmaiseksi vaivattomasti ja varmasti!
- Tutustu sähköhuoltoon ja sähkön hintakehitykseen
- Keskustele foorumilla muiden sähköhuollosta kiinnostuneiden kanssa ja kysy energiaan ja sähköön liittyviä kysymyksiä asiantuntijatiimiltämme
- Kilpailuta sähköenergian myyjät aidosti lähettämällä Tarjouspyyntö Energianet.fi:n omalla toimivalla lomakkeella automaattisesti haluamillesi sähköenergian toimittajille
- Tarkista onko sähkönkulutuksesi normaalia luomalla Energiatodistus
- Uutta! Osta Energiankäyttäjän käsikirjan uusin painos 2009
Sähkön pörssihinnat laskussa - 10.11.2008
Sähkön termiinien hinnat ovat laskeneet kuukaudessa viime vuoden tasolle eli lähelle 50 eur/MWh. Hintojen lasku on seurausta yleisestä hintatason laskusta. Eniten ovat laskeneet öljyn hinnat. Sensijaan kiviihiilen hinta on vieläkin kaksinkertainen viime vuoden syyskuun hintaa verrattuna.
Sähkön arviohintojen ja tarjoushintojen tilannetta vois seurata kohdassa "Hintaseuranta". Siellä on arvioitu tyypillisen kerrostalo- ja omakotitaloasukkaan sähkön hintoja kahden vuoden ajalta.
Sähkön myyntihinnat ovat taas vieläkin nousussa. Nyt moni yhtiö on tehnyt ilmeisesti huonoja termiinikauppoja vuoden 2009 sähköstä. Siksi ne ovat pakotettuja nostamaan hintoja. Kaikki eivät ole kuitenkaan nostamassa hintojaan.
Hintojen nousuun ei ole pakko suostua. Aina voi kilpailuttaa sähköyhtiötä. Nyt erot sähkön tarjoushinnoissa ovat todella suuria. Kannattaa lähettää tarjouspyyntö mahdollisimman monelle yhtiölle. Pienet yhtiöt näyttävät nyt oleven halvempia kuin suuryhtiöt.
Sähkön kilpailuttaminen on helppo tapa pienentää kustannuksia. Sen voi tehdä näiden sivujen valikon kohdassa "Tarjouspyyntö".
11.9 uusittu varoitus sähköpulasta - 11.09.2008
Tänään 11.9 on syytä taas uudistaa vuosi sitten annettu varoitus uhkaavasta sähkötehon loppumisesta. Kapasiteetti ei ole vuoden aikana kasvanut eikä myöskään sähkön kulutus. Kuitenkin ensi talvi saattaa olla kylmä, jolloin ongelmia voi tulla. Viime talvesta selvittiin kuin koira veräjästä, kun pakkasia ei tullut lainkaan.
Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) on teettänyt arvion Suomen tehotilanteesta, joka löytyy netistä (www.tem.fi). Sen mukaan Suomen tuontiriippuvuus on ensi talvena 2600 MW, jos on kylmä talvi. Jos samalla Venäjän tuonti (1500 MW) takkuilee, niin Ruotsin tuonti ei riitä kattamaan kulutusta, vaan joudutaan sähkön säännöstelyyn.
Suomeen tarvitaan 2600 MW uutta kapasiteettia ja tarve kasvaa joka vuosi noin 200 - 300 MW. Sitä ei rakenneta, koska sähkön tuottajien kapasiteettivelvoitteet poistettiin 1990-luvun alussa. TEM on yrittänyt aikaansaada yhteispohjoismaisia kapasiteettimarkkinoita, joista on sovittu Pohjoismaisten ministerien kokouksissa. Mitään ei ole tapahtunut.
Tavallinen mökin asukas on se, jolta sähköt katkaistaan ensimmäisenä. Siihen kannattaa varautua jo etukäteen. Sähkökatkon tullessa tarvitaan esimerkiksi kynttilöitä ja tulitikkuja, taskulamppu, transistoriradio ja takkapuita. Ehkä myös villapaita ja villahousut, jos katko kestää pakkasella pitempään.
Termiinisähkö ylitti 60 eur/MWh tason - 09.06.2008
Kuiva kesä ja kallistunut hiilen hinta nostavat sähkön hintoja. Vuosien 2008 - 13 sähkön hintataso on nyt yli 60 eur/MWh. Nousu on kuukaudessa peräti 20 %. Kivihiilen hinta ylitti 10 eur/MWh tason, jolloin hiilivoimalan polttoainekustannukset ovat jo 28 eur/MWh.
Myös päästöoikeuksien hinnat ovat nousussa. CO2-päästöoikeus maksaa nyt 28 eur/tonni. Se vastaa sähkölle 25 eur/MWh lisähintaa. Kun polttoainekustannuksiin (28) lisätään päästöoikeus (25) ja muut muuttuvat kustannukset (7), päädytään arvoon 60 eur/MWh.
Sähkön pörssihinta on näin kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Vielä 2005 se oli 30 eur/MWh. Sähkön termiinihinta on kuitenkin vielä alle Saksan hintojen. Saksassa pohjasähkön termiinit maksavat 70 eur/MWh ja huippusähkön termiinit 105 eur/MWh.
Korkea sähkön hinta tekee nyt myös uusiutuvat energialähteet kannattaviksi. Tuulivoimakin on näillä hinnoilla selvästi kannattavaa hyvillä paikoilla jopa ilman tukiaisia. Aika outoa, että tässä tilanteessa joku edes harkitsee hiilivoimaa. Se on pysyvästi kannattamaton energiamuoto.
Sähkön jälleen yli 50 eur/MWh - 19.04.2008
Vuosien 2009 - 2013 sähkötermiinien hinta vaikiintumassa 50 - 53 eur/MWh välille. Hintataso putosi välilä alle 50 euron ja nousi sitten nopeasti takaisin yli 52 euron. Tämä hintataso on kestävä, kun hiilen hinta on 10 eur/MWh ja päästöoikeuden hinta on 25 eur/CO2t. Hiilen hinta on jopa laskussa Keski-Euroopassa, mutta päästöoikeuden hinta saattaa olla vielä nousussa. Hiilen hinta 10 eur/MWh vastaa sähkön tuotantokustannuksia 25 - 27 eur/MWh. Vastaavasti päästöoikeuden hinta 25 eur/MWh vastaa sähkön tuotantokustannusta 20 - 23 eur/MWh. Kun vielä hiilivoimalan muuttuvat kulut ovat noin 5 eur/MWh, päädytään sähkön hintahaarukkaan 50 - 55 eur/MWh.
Päästöoikeuden hintoja nostavat päästöoikeuksien leikkaustavoitteet. Vuonna 2013 alkavalla kolmannella Kioto-kaudella ilmaisia päästöoikauksia ei energiantuotannossa enää jaeta muille, kuin CHP-laitoksille (kaukolämpövoimalaitoksille). Energian tuotantosektorin päästöjä aiotaan leikata 21 % vuoteen 2020 mennessä. Muun sektorin päästöjä aiotaan leikata 16 % vastaavasti. Siinä on suuria haasteita edessä.
Ilmastotalkoiden tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän hiilidiksiditaso alle 550 ppm eli kaksi kertaa esiteollisen ajan arvoon, 280 ppm verrattuna. Vuonna 1958 amerikkalainen tohtori Keeling mittasi tason Hawaijilla ensimmäisen kerran ja päätyi arvoon 314 ppm. Nyt ollaan Hawaijilla 384 ppm tasossa ja kasvu on 2 ppm joka vuosi.
Tuota 2 ppm kasvua tulee pienentään joka vuosi kahdella prosentilla. Silloin 550 ppm taso ei ylittyisi. Se tarkoittaa 21 % säästöä vuoteen 2020 mennessä, 37 % säästöä vuoteen 2030 mennessä, 49 % säästöä vuoteen 2040 mennessä ja 60 % säästöä vuoteen 2050 mennessä. Noiden tavoitteiden saavuttamiseksi myös ydinvoiman rakentamista tulee kiirehtiä.
Sähkön hinta laskussa - 07.03.2008
Sähkön hinta kääntyi laskuun, kun pakkaset jäivät tulematta ja vesivarastot ovat tähän aikaan vielä selvästi normaalin tason yläpuolella. Halvan hinnan ennakoidaan jatkuvan kesän yli suurten vesivarastojen takia. Ensi vuoden alussa palataan taas sähköpörssissä normaaliin 50 eur/MWh tasolle.
Halpa sähkön hinta pörssissä pitäisi alkaa näkyä myös sähkön myyntitarjouksissa. Näin onkin joillakin myyjillä, mutta useammat myyjät odottavat muiden reaktioita. Sähkön halvennut hinta on kuitenkin huomattu jo täällä energianetin asiakkaiden piirissä.
Sähköä saa nyt halvemmalla, kuin mita Sähkömarkkinaviraston Sähkönhinta.fi sivusto kertoo. Kaikki myyjät eivät ole tässä palvelussa lainkaan mukana. Näin Sähkömarkkinavirasto suosittaa sivustoillaan ihmisiä ostamaan sähköä selvästi kalliimmalla hinnalla, kuin mitä oikean tarjouspyynnön lähettäjä saa Energianet.fi sivuston kautta.
Nyt on juuri sopiva hetki pyytää aitoja sähkötarjouksia Energinetin kautta. Säästösi on tyypillisesti 20 %.
Energiakäsikirja 2008 - 04.02.2008
Yllä olevasta linkistä voit ladata itsellesi uuden Energiakäsikirjan 2008. Siihen on koottu tiedot mm. sähkön kilpailuttamisesta ja energian tuotantotavoista.
Kirjassa on verrattu eri lämmitystapojen kustannuksia ja päästöjä vuoden 2015 energiahinnoilla. Niiden mukaan sähkölämmitys, kaukolämmitys ja lämpöpumppulämmitys ovat kustannuksiltaan hyvin tasaväkiset lämmitystavat.
Jos lämmitystavat pannaan paremmusjärjestykseen ympäristöpäästöjen kannalta, paras lämmitysmuoto on lämpöpumppu. Toisena on ilmalämpöpumpulla varustettu sähkölämmitystalo ja kolmantena tavallinen sähkölämmitystalo. Kaukolämpö jää neljänneksi, koska sitä tuotetaan pääasiassa fossiilisilla energiamuodoilla.
Kirjassa on laskettu esimerkkiperheen CO2-päästöt ja energiakustannukset. Niiden mukaan autoilu on tavallisen autoilevan perheen suurin energiakuluttaja ja päästölähde. Samoja malleja käyttäen voit laskea helposti perheesi energiakustannukset ja CO2-päästöt.
EU:n uusiutuvan energian tavoitteet ja tuulivoima - 01.02.2008
EU on asettanut Suomelle velvoitteen nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin. Käyttäjien kannalta tuulivoima olisi hyvä tapa nostaa uusiutuvan energian osuutta, mutta sähköyhtiöt eivät sitä halua rakentaa.
Sähköyhtiöille tuulivoima ei sovi, koska se saattaa laskea sähkön pörssihintoja. Näin on käynyt Tanskassa, jossa sähkön pörssihinta menee tuulisina päivinä lähelle nollaa. Halpa sähkö ei sovi sähköyhtiöiden suunnitelmiin, kun tavoitteena on voittojen kasvattaminen.
Toinen tuulivoiman vasta-argumentti on säätö- ja varavoiman tarve. Sehän on tietysti totta, mutta säätö- ja varavoimaa on helppo rakentaa lisää. Tanska tuottaa sähköstä 20 % tuulivoimalla, eikä sillä ole lainkaan vesivoimaa. Tuulivoiman tehoa voidaan säätää alaspäin yksinkertaisesti vain lapakulmia kääntämällä. Varavoima maksaa taas noin 600 eur/kW niin meillä kuin Tanskassakin.
Tanska on rakentanut 3000 MW tuulivoimaa vuosikymmenessä. Suomi pystyy samaan, jos haluaa. 3000 MW tarkoittaisi 7,5 TWh eli yhden ydinvoimalan verran uusiutuvaa sähköä.
Suurin ongelma on meillä kuitenkin vanhoilliset sähköyhtiöden johtajat, jotka eivät ole seuranneet tuulivoiman kehitystä maailmalla. Esimerkiksi Fortum jakaa miljardiosingot, mutta sillä ei tunnu olevan varaa sijoittaa tuulivoimaan.
Fingrid varoittaa sähkön säännöstelystä - 02.11.2007
Fingrid on ottanut ison askeleen itsenäisenä järjestelmäoperaattorina, kun sen uusi johto varoittaa mahdollisesta sähkön säännöstelystä ensi talvena. Aiemmin tämä ei käynyt päinsä, kun aikaisempi johtaja oli käytännössä sähkömarkkinapuolten ohjauksessa. Näin on vieläkin, mutta uusi EU:n direktiiviehdotus itsenäisistä järjestelmäoperaattoreista antaa Fingridin johdolle mahdollisuuden kertoa totuus sähkömarkkinoiden todellisesta tilasta.
Tosiasia on, että sähkökapasiteetista on laskutavasta riippuen 2000 - 3000 MW vajaus, joka pahenee niin kauan kuin Olkiluoto 3 valmistuu. Vajauksen pääsyyllinen on sähkömarkkinalaki, jonka mukaan sähköyhtiöden ei tarvitse ylläpitää kapasiteettia. Näin sitä 2000-luvulla ei ole käytännössä rakennettu, vaikka huippukulutus on kasvaa noin 3000 MW.
Toinen rakentamisen tehokkaasti tappava järjestelmä on Fortumin yksityistäminen ja sen johdon palkitsemisjärjestelmät. Pörssiyhtiö Fortumin osakkeiden arvo riippuu sähkön hinnasta. Nouseva sähkön hinta on osakkeenomistajien ja johdon etu. Näin Fortumin johtoa palkitaan siitä, kun se ei rakenna voimalaitoksia ja ylläpitää sähköpulaa. Fortum ei ole Liliuksen aikana rakentanut yhtään yli 50 MW voimalaitosta Suomeen vuoden 2000 jälkeen. Entinen IVO rakensi voimalaitoksia 1000 - 2000 MW vuosikymmenessä.
On erittäin tervetullutta, että Fingrid itsenäistyy ja sen siteet Fortumiin ja Pohjolan Voimaan katkaistaan kokonaan. Ei voi olla oikein, että nämä yhtiöt pitävät yllä sähköpulaa ja niiden johtajat täyttävät taskujaan sähkön käyttäjiltä kerätyillä optiorahoilla.
Säästä energiaa ja samalla ympäristöä - 08.10.2007
Tällä viikolla 41 on Suomessa taas kerran käynnissä energiansäästöviikko. Jokaisen suomalaisen tulisi nyt miettiä, käyttääkö energiaa säästeliäästi vai ei. Energianet suosittelee tutkimaan seuraavaa kolmea asiaa: sähköä, autoa ja lämmitystä.
Sähkön kulutuksen kohtuullisuus selviää parhaiten laatimalla omasta sähkön käytöstään Energiantodistuksen. Se tapahtuu syöttämällä näillä sivuilla sähkön kulutustiedot kyselylomakkeeseen. Energianet vertailee antamiasi tietoja samanlaisten kohteiden energiankulutukseen. Jos saat neljä tai viisi tähteä, ovat asiasi kunnossa. Jos tähtiä on kolme tai vähemmän, kulutat todennäköisesti enemmän sähköä kuin muut samanlaiset kuluttajat Suomessa.
EU:n tavoitteena on laskea kaikkien autojen keskimääräinen CO2-päästö tasolle 130 g/km, joka vastaa noin 6 l/100 km. Jos autosi kuluttaa enemmän, kannattaa harkita auton vaihtoa vähemmän saastuttavaan malliin. Jos autolla vielä lisäksi ajetaan paljon, voi autosi saastuttava vaikutus olla huomattavan suuri. Esimerkiksi 200 g/km päästävä auto ja 30.000 km vuodessa merkitsee 6000 kg hiilidioksiidipäästöä. Vastaavasti jos ajat 130 g/km päästöisellä autolla 20.000 km vuodessa, on autosi saastuttava vaikutus puolta pienempi.
Lisäksi asuntojen lämmönkulutus on hyvin merkittävä energian kuluttaja. Tavanomainen 100 m2 asunto tarvitsee lämmitysenergiaa noin 12000 kWh vuodessa. Jos tuo energia tehdään kivihiilellä, sen saastuttava vaikutus on noin 6000 kg hiilidioksidia. Suoralla sähköllä päästö on noin 3000 kg ja lämpöpumpulla vain noin 1000 kg vuodessa. Kaukolämpötalon päästö on vastaavasti noin 3000 kg eli samaa luokkaa kuin suorassa sähkölämmityksessä, jos kaukolämpö tehdään maakaasulla.
Kun lasket yhteen sähkön, auton ja lämmityksen aiheuttaman hiilidioksidipäästön ja jaat se perheesi henkilöiden määrällä, saat perhellesi päästöindeksin. Huonoimmassa tapauksessa yksin elävän himoautoilijan aiheuttama päästö vuodessa on 12 tonnia/asukas. Parhaassa tapauksessa lämpöpumpputalossa asuva ja energiapihillä autolla ajava perhe pääsee alle 1000 kg/asukas.
Suomesta tulossa sähkömarkkinoiden kehityksen jarrumies - 20.09.2007
EU:n komissio julkaisi eilen uuden kolmannen vaiheen direktiivin, jonka tavoitteena olisi muuttaa kantaverkkoyhtiöt riippumatomiksi järjestelmäoperaattoreiksi. Suomi on tähän asti ollut kärkipäässä avaamassa markkinoita kehitykselle, mutta nyt Suomi vastustaa riippumattomia kantaverkkoyhtiötä.
Suomella on oma lehmä ojassa, koska Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on kahden suurimman sähköyhtiön Fortumin ja Pohjolan Voiman pääasiallisesti omistama. Nythän myös Saksassa suuret sähköyhtiöt omistavat alueella toimivat kantaverkot.
EU:n esitys on hyvin tervetullut ja sen mukaan Pohjolan Voiman ja Fortumin omistus Fingridissä tulisi lopettaa. Kyseisillä yhtiöllä on omia intressejä markkinoilla, jotka eivät ole sähkön kuluttajien ja pienyhtiöiden etujen mukaisia.
Myös komission esittämä yhteiseurooppalainen regulaattori on hyvin tervetullut ajatus. Jonkun pitää panna omia etujaan ajavat suuret sähköyhtiöt ruotuun. KTM ei siihen kykene, koska se on yhden suuryhtiön omistaja ja ajaa tällä vastustuksellaan sen etuja muiden kustannuksella.
Yhdysvalloissa kantaverkkojen eriyttäminen on toteutettu liittovaltion asetuksella FERC Order 888, joka annettiin 1996. Nyt tämä uuden EU:n direktiivin avulla USA:n etumatkaa voitaisiin saada kiinni. Sopii ihmetellä Kauppa- ja Teollisuusministeriön tietämättömyyttä Yhdysvaltojen lainsäädännöstä ja ministeriön impivaaraista asennetta kehittää vapaita sähkömarkkinoita monopoleja suosivaan suuntaan.
KTM peloittelee ihmisiä sillä, että eriyttämisestä koituisi veronmaksajille suuria maksuja. Tämäkin on väärää tietoa. Jos Fortum ja Pohjolan Voima myyvät osuutensa Fingridistä, niin kyllä sille riippumattomia ostajia löytyy varmasti, jos hinta on sopiva. Valtio voisi myös myydä oman osuutensa Fingridistä. Esimerkiksi Englannin verkkoyhtiö on yksityistetty pörssiyhtiö. Parasta olisikin, jos kukaan ei omistaisi yhtiöstä enempää kuin 10 %.
