Kantaverkkoyhtiön pelissäännöt

[sahkomies]

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt jotuvat miettimään pelisääntönsä uudestaa, kun Ruotsin kantaverkkoyhtiö Kraftnät yllättäen supisti sähkön vientiä Suomeen 8. joulukuuta noin 30 % kapasiteetistaan, joka on noin 1800 MW.

Tuo noin 600 MW:n yhtäkkinen pudotus sähkön tarjonnasta, nosti hintapiikin Suomen säätösähkön markkinoilla 1150 euroon Megawattitunnilta. Normaalisti kaikki häiriöt pitää kertoa puoli tuntia ennen jokaista täyttä tuntia, jolloin Fingrid ehtii varaamaan tehoa säätössähkön markkinoilta. Nyt tuo pudotus tuli vain kahden minuutin varoitusajalla, joten normaalikaupankäyntiä ei ennätetty suorittamaan.

Tässähän voisi ruotsalaisille tehdän pienen vastapalveluksen. Kun Ruotsissa on huono vesivuosi ja he ovat Suomen tuonnin varassa, niin tehdään heille sama temppu. Ehkä olisi kuitenkin viisaampaa sopia pelisäännöt selväksi ennen seuraavaa sähköpulatilannetta.

Tässähän on päongelma se, kun Suomessa ja Ruotsissa on molemmissa maissa noin 2000 MW:n tehovajaus. Kun kulutus on huipussa, niin tehoa ei ole kummassakaan maassa riittävästi. Sähköpulatilanteita tulee nyt monta kertaa vuodessa.

Nyt olisi aika tunnustaa tosiasiat. Pohjoismaiden energiapohjainen sähkömarkkina on pahasti vialla.

Eräänä päivänä ihmiset alkavat kysellä, kuka sammutti valot.

[sahkomies]

Suurin vika markkinoilla on se, kun kantaverkkoyhtiöden ylläpitämillä säätösähkömarkkinoilla ei ole tarpeeksi tehoa yllättävien tilanteiden varalle. Tuota teho pitäisi olla käytettävissä aina noin 1000 MW. Nyt sitä ei välillä ole juuri ollenkaan, kun kaikki teho on myyty päivää ennen enegiamarkkinoille.

Mielestäni säätösähkön markkinat pitäisi uudistaa siten, että niille varataan tehoa jo kolme vuotta ennen tarveajankohtaa, että teho ennätetään rakentaa. Nyt kaikki sähkö säätömarkkinoilla on ns. ylijäämäsähköä, jota kenenkään ei tarvitse ylläpitää.

Tietysti tehopula aihetuu myös sellaisista sähkön myyjistä, jotka ovat pelkästään luokkaa mies ja tietokone. Ne ostavat pörssisitä sähköä markkinahintaan ja myyvät sitä markkinahintaa hieman korkeammalla hinnalla.

Sitten kun tulee tehopula, heillä ei ole mahdollista toimittaa mitään. Se pitäisi myös tutkia, että saako joku markkinaosapuoli myydä sähköä ilman minkäänlaista varmistusta siitä, että sillä on tehoa. Jokaisella sähkömarkkinoilla toimivalla yhtiöllä tulisi olla tasevastaava yhtiö takanaan.

[sahkomies]

Toiminta tehopulassa
Sähköä on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Tehopulaksi kutsutaan tilannetta, jossa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta.

Fingrid käyttää tuotanto- ja kulutustilanteen kiristyessä kolmiportaista menettelyä:


Tehopulan uhka

Kun tuotanto- ja kulutusennusteet osoittavat, että tuotanto ja tuonti eivät lähitunteina mahdollisesti riitä kattamaan kulutusta, Fingrid lähettää sähkömarkkinatoimijoille "tehopulan uhka" -ilmoituksen. Toimijoita pyydetään tarkastamaan suunnitelmansa ja varautumaan tilanteeseen.


Tehopula

Tehopula syntyy kun Fingrid joutuu käynnistämään verkko-ja tuotantovikoja varten hankittua reserviä (mm. kaasuturpiinit) korvaamaan puuttuvaa tuotantoa. Sähköjärjestelmän kyky selvitä yllättävistä vioista alenee.


Vakava tehopula

Vakavassa tehopulassa kaikki reservit ovat jo käytössä ja lisäksi Fingrid joutuu rajoittamaan kulutusta turvatakseen koko sähköjärjestelmän toiminnan. Kulutuksen rajoittaminen tehdään pyytämällä paikallisia sähköyhtiöitä rajoittamaan oman toimialueensa sähkönkulutusta ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti.

Fingrid

[sahkomies]

Nyt kun Nordel lopetettiin, uusia pelisääntöjä pitää etsiä EU:n verkkoyhtiöiden piiristä. ENTSO-E.

Kantaverkkoyhtiöt lakkauttivat pohjoismaisen yhteistyöjärjestönsä Nordelin

Pohjoismaiset sähkön kantaverkkoyhtiöt päättivät tänään lakkauttaa 46 vuotta sitten perustetun yhteistyöjärjestönsä Nordelin. Sen toiminnan korvaa vasta perustettu eurooppalainen järjestö European Network of Transmission System Operators (ENTSO-E). Uuden järjestön alueellinen yhteistyö tarjoaa hyvän foorumin kehittää koko Itämeren alueen sähköverkkoja ja sähkömarkkinoita.

Nordelin viimeinen vuosikokous pidettiin tänään Helsingissä. Siihen osallistui runsaasti osanottajia Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Euroopan komission, sähkömarkkinaviranomaisten ja sähkömarkkinatoimijoiden edustajat esittivät kokouksessa näkemyksensä eurooppalaisesta kehityksestä sähkömarkkinoilla.

- Perinteikäs pohjoismainen yhteistyö on ollut todellinen menestystarina tällä alalla, mutta sekin kaipaa uutta näkökulmaa, toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

- Sähköjärjestelmä ja sen operointi ovat teknisesti edelleen pohjoismaista toimintaa mutta esimerkiksi siirtoverkkoa kannattaa suunnitella kokonaisuutena koko Itämeren alueella. Samoin sähkömarkkinoita on syytä integroida Pohjoismaista toisaalta Baltian ja Puolan suuntaan ja toisaalta Länsi-Euroopan (Saksa, Benelux, Ranska) suuntaan, Ruusunen toteaa.

Kun 42 eurooppalaista kantaverkkoyhtiötä 32 maasta perustivat ENTSO-E:n, sovittiin että olemassa olevat järjestöt puretaan ja kaikki yhteistyö siirretään saman katon alle. Heinäkuun alussa lopettavat Nordelin lisäksi myös esimerkiksi Manner-Euroopan sähköverkon operatiivinen järjestö UCTE ja eurooppalaisia sähkömarkkinoita edistänyt ETSO. Uuden järjestön perustamista edellytti osaltaan EU:n äskettäin hyväksymä sähkön sisämarkkinasäädäntö.

ENTSO-E:n tehtävänä on edistää EU:n sisämarkkinoiden integroitumista ja luoda kantaverkkoihin liittyviä toimitusvarmuus- ja markkinasääntöjä. Se toimii yhteistyössä EU:n komission, kansallisten viranomaisten ja sähkömarkkinaosapuolten kanssa. Järjestön toimisto sijaitsee Brysselissä ja siihen tulee alkuvaiheessa noin 20 hengen sihteeristö.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen, puh. 030 395 5120 tai 040 560 5274