Sähkön hinta-arviot

[sahkomies]

Yksi hinta-arvio sähkölle saadaan Fortumin tilinpäätöksistä. Fortum on suojannut 65 % vuoden 2009 sähköstä hinnalla 53 eur/MWh ja 50 % vuoden 2010 sähköstä hinnalla 46 eur/MWh. Näin suojausten keskihinta on noin 50 eur/MWh.

Suojausten taso on selvästi korkeampi kuin termiinien hinta, joka liikkuun 36 eur/MWh tasolla. Jos ajattellaan, että sähköstä puolet myydään suojattuna (50 eur/Mh) ja puolet nykyhinnalla 38 eur/MWh, tulee sähkön keskimääräiseksi myyntihinnaksi kaksi seuraa vuotta 44 eur/MWh. Kun siihen lisätään arvonlisävero, niin päädytään hintaan 5,4 c/kWh.

Suojaukset vaikuttavat nyt sähkön myyntihintoja nostavasti noin 7 eur/MWh eli 0,7 c/kWh.

[Hannu]

Fortum ymmärtääkseni suojaa myyntihinnan, sehän ei juuri osta sähköä pörssistä.
Jos toteutuva myyntihinta jää alle suojaushinnan Fortum saa korvauksia. Fortumille siis sopii korkea suojaushinta.
Ovat pojat osanneet hommansa.

[sahkomies]

Ei nyt kannata Fortumin miehiä liikaa kehuskella. Tosiasia on, että jonain vuonna suojaus merkitsee voittoa ja jonain toisena vuonna tappiota. Oleellista on se, onko Fortumin sähkön myyntihinta ollut keskimäärin suurempi kuin sähköpörssin hinta. Luulen, että siihen ei ole suurta eroa. Suojauksen järkevyys tulee siitä, että hintaheilahtelut ovat sen ansiosta pienempiä kuin muuten.

Ostajan hyvyyttä voidaan mitata taas siten, onko ostajan sähkön hinta ollut pienempi kuin pörssisähkön hinta. Jos ostaja on viimeisen kymmenen vuotta ostanut sähköä keskimäärin alle pörssisähkön hinnan, niin silloin ostaja on onnistunut. Jos samalla hintavaihtelut on saatu pienemmäksi, niin se antaa rauhaa suunnitelmalliselle toiminnalle.

[Hannu]

On totta että hintasuojaus on riskinhallintaa, ja riskinhallinnan tarkoitus on suojautua riskeiltä.
Jos se samalla tuottaa (satunnaisia) voittoja, hyvä on. Hintatrendiä ei voi suojauksilla kumota.
Hintavaihtelu ei sinänsä ole haitallista jos ko. asian kassavirta ei ole suuri suhteessa yhtiön varoihin. Tasaisin kassavirta saadaan tietysti suojaamalla vuosituotteella, mutta kyllä lyhyempiäkin tuotteita käytetään. Ja lyhyemmät suojausjaksot -kk, vko- merkitsevät tietysti hintavaihtelua.

Kyllä Fortumia voi hieman kehaista, mikä ei tarkoita etteivätkö muutkin osaisi. Itse en ole Fortumilla töissä enkä ole ollut, mutta Fortumin riskinhallintapalveluja ja asiantuntemusta olen käyttänyt. Kyseessä on ollut ostosähkön hinnan suojaus.
Viime kädessä päätöksen tekee asiakas itse, toki senkin missä määrin itse päättää voi virittää oman asiantuntemuksensa mukaan.

[sahkomies]

Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius on luvannut Ylen A-plus-ohjelmassa, että sähkön hinta halpenee todennäköisesti tänä keväänä. Liliuksen mukaan Fortum aikoo myös selventää omaa sähkön hinnoitteluaan.

- Kyllä uskon, että siihen [sähkön hintaan] tulee muutoksia, kun talvi lähestyy loppuaan, Lilius kommentoi.

Vaikka Fortum voi puhua vain omasta puolestaan, on Yle Uutisten mukaan muidenkin sähköyhtiöiden hintojen tultava Fortumin perässä.

Lilius sanoo olevansa aidosti sitä mieltä, että sähkön hinta on kuluttajan kannalta vaikeasti ymmärrettävissä. Hänen mukaansa Fortum selvittää paraikaa mahdollisuuksia kehittää tuotetta niin, että asiakas pystyy helpommin ennustamaan hinnan kehitystä ja muodostumista.

Uusi Suomi kertoi eilen, että sähkön tukkumarkkinahintojen lasku ja aiempaa edullisemmat tarjoukset määräaikaisista sähkösopimuksista ovat ajaneet suomalaiset kilpailuttamaan sähkösopimuksiaan.


Kirjoittaja Uusi Suomi

[energianet]

Hei!

Sähkön kilpailuttaminen oli erittäin helppoa ja joustavaa teidän palvelunne kautta, kiitos!

Päädyimme omaksikin hämmästykseksemme ostamaan sähköä vanhalta toimittajaltamme eli Fortumilta, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan kuin aikaisemmin. Edellinen hinta oli 7.35s kWh, kailpailuttamisen jälkeen 5.10s kWh.

[energianet]

Palautteita:

"Kraft&Kulturin antama tarjous oli sama kuin netissä eli päivällä 5- ja yöllä 4 senttiä ja 12 kk hintatakuulla.

Säästöä kertyy vuodessa n. 450 euroa.

Kiitos"

[sahkomies]

Sähkön hinnanlasku pohjoismaisessa sähköpörssissä Nordpoolissa on kevään aikana tasaantunut.

Sama on tapahtunut muillekin energianlähteille ja jalosteille: bensiinikään ei ole halventunut niin vauhdikkaasti kuin kuluttaja vielä joulun kieppeillä uskoi tai toivoi.

Sähkö- ja energiamarkkinoita analysoivan Energiakolmio-yhtiön mukaan finanssikriisi ei voi enää loputtomiin painaa energian hintaa alaspäin.

– Harmi kyllä, sähköä ei oikein voi myydä tai tuottaa tappiolla. Tuotantokustannuksilla on tietty alaraja, ja nyt ollaan hyvin vahvasti lähestymässä sitä, yhtiön toimitusjohtaja Pasi Valoranta sanoo.

Teollisuus on jo leikannut omaa kulutustaan reippaasti, ja tämä on otettu hintaennakoinneissa huomioon.

Energiakolmio on arvellut, että sähkön vuosihinta voisi painua keväällä vaikkapa 26 euroon megawattitunnilta. Tähän viittaa myös pörssin sähköjohdannaisten arvonkehitys.

– Tietysti kannattavuuden laskennalliset alarajat ovat moneen kertaan venyneet, mutta itse kyllä suosittelisin jo aika monen vuoden sähkösopimuksia tällä nykyisellä tasolla.

Viime vuonna energia-ala uskoi vakaasti, että vuonna 2009 sähkö maksaisi 60–70 euroa megawattitunnilta.

Ei kymmeneksi, mutta
ehkä 2–4 vuodeksi

Yritykset pystyvät ostamaan sähköä kiinteään hintaan vaikka 10 vuoden sopimuksella. Ihan niin pitkälle ei Valorantakaan uskaltaisi kotinsa sähkölaskua kiinnittää.

– Muutamaksi vuodeksi se ainakin kannattaa tehdä. Tärkeintä on arvioida mahdollisimman tarkasti, miten oma kulutus muuttuu.

Valorannan mielestä hintojen kilpailutusta ei pidä lykätä loputtomiin tulevien alennusten toivossa.

– Mieluummin kannattaa alkaa maksaa sitä edullisinta sähkönhintaa jo nyt. Sekin on jo monelle riittävän halpa, hän neuvoo.

Mitä pitemmälle halvan sähkön kausi jatkuu, sitä innokkaammin isot energiayhtiöt kärkkyvät mahdollisuuksia hintojen nostokierteen aloittamiseen.

Sitten kun joku vuoden, parin päästä uskaltaa korottaa hintojaan, useimmat kilpailijat seuraavat esimerkkiä ja sähkö alkaa kallistua ripeästi.

– Nousukierre alkaa jossain vaiheessa väistämättä, mutta sen ajoituksesta ei kukaan alalla toimija pysty sanomaan mitään varmaa, Valovaara tunnustaa.


Taloussanomat