Hiilioksidipäästöt

[eko]

Vuonna 2004 oli päästöjen kasvu eri aloilla vuoteen 1990 verrattuna seuraava:

Voimalaitokset ja lämpökattilat:

Kivihiili 15,4 - 11,0 = + 4,4 milj.t
Raskas polttoöljy 3,0 - 4,2 = - 1,2 milj. t
Kevyt polttoöljy 4,4 - 4,1 = + 0,3 milj t
Maakaasu 8,1 - 4,4 = + 3,7 milj. t.
Turve 9,1 - 5,4 = + 3,7 milj. t

Voimalaitosten ja lämpökeskusten päästöt ovat kasvaneet yhteensä 40,0 - 27.4 = 12.6 milj t. eli 46 %.

Sähkön tuotanto on saman aikana kasvanut 82,2-51,6 = 30.6 TWh eli 59 %. Näin sähköntuotannon ominaispäästö on kuitenkin vähentynyt.

Tieliikenteen päästöjen kasvu on ollut vastaavasti 11,7 - 10,9 = 0,8 milj. t. eli 7 %

[sahkomies]

Näkyvät nuo kivihiili ja turve aiheuttavan suurimman osan päästöjen kasvusta. Tuolla välillä Meri-Poriin rakennettiin 550 MW hiilivoimala. Sehän päästää yksistään CO2-päästöjä 2 miljoonaa tonnia vuodessa.

[eko]

Taidettiin noina vuosina levätä laakereilla? Miksi ei tehty esimerkiksi tuulivoimaa?

[sahkomies]

Jos viiden ydinvoimala olisi valmistunut vuonna 2000, niin tuo hiilivoiman päästö olisi pienempi kuin vuonna 1990. Sitä ei rakennettu, koska eduskunta antoi kielteisen ydinvoimapäätöksen vuonna 1993.

Hiilivoimaa tehtiin tämän jälkeen lisää. Anakin Meri-Poriin rakennettiin 550 MW:n hiilivoimala. Jos Meri-Pori käy koko vuoden täydellä teholla, siitä saadaan sähköä noin 5000 GWh ja CO2-päästöjä noin neljä miljoonaa tonnia.

Meri-Pori tuotti siis pelkästään tuon neljän miljoonan tonnin lisäyksen hiilidioksididipäästöihin.

[sahkomies]

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä Energia- ja ilmastostrategia. Sen mukaan Suomen tulisi vuosina 1998 - 2002 päästä hiildioksidipäästöissä vuoden 1990-tasolle.

Tähän ei tulla pääsemään, koska jo nyt ollaan tavoitteesta pahasti jäljessä. Sensijaan eri puolueiden keinot alkavat olla tiedossa. Kokoomus ajaa kuudetta ydinvoimalaa ja Keskusta ajaa bioenergiaa. SDP:n linja ei ole selvillä, kun puolue on hajonnut ydinvoiman kannattajiin ja vastustajiin.

Pääasia olisi, että nyt päätettäisiin selvästi siitä, että sähkötuotantoa uhkaava kapasiteettipula onnistuttisiin välttämään. Ei voida kuvitella, että näin pohjoinen maa jäisi pelkästään tuntienergian varaan paukkupakkasella. Nyt on jo nähty, että Venäjä on leikannut vientiään, kun siellä oli kymää. Näin tekee myös Ruotsi, kun siellä on paukkupakkaset.

Nyt tarvittaisiin selkeitä päätöksiä uudesta kapasiteetista. Kuudes ydinvoimala tarvitaan, mutta sitä ennen tarvitaan 2000 MW huippu- ja varavoimaa. Ongelma on saada sähkömarkkinaosapuolet rakentamaan tuo puuttuva kapasiteetti. Ilman velvoitetta sitä, ei kukaan tule rakentamaan.

[sahkomies]

Teollisuuden, energiayhtiöiden ja -laitosten hiilidioksidipäästöt jäivät viime vuonna neljänneksen pienemmiksi kuin myönnetyt päästöoikeudet olivat. Lukujen taustalta löytyy erityisen lämmin vuosi, jonka takia sähkön tuotantoon ei tarvinnut käyttää ennakoitua määrää fossiilisia polttoaineita.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vaatii, että päästöoikeuksien laskeneet hinnat näkyisivät sähkölaskussa. Fortum sanoo kuitenkin, että vain hintojen korotuspaineet hiipuvat. Helsingin Energia ei liioin lupaa hintojen laskua.

Kaikkiaan Suomessa jäi käyttämättä 11,7 miljoonan tonnin päästöoikeudet. Lupa oli 44,7 miljoonalle päästötonnille. Päästöt jäivät ennakoidusta, koska vuosi 2005 oli keskimääräistä paljon lämpimämpi. Myös metsäteollisuuden pitkä seisokki vähensi päästöjä.

Energiamarkkinaviraston mukaan kivihiilen käyttö vähentyi viime vuonna vuoteen 2004 verrattuna hiukan yli puolella. Maakaasun käyttö taas väheni yhdeksän prosenttia ja turpeen käyttö liki neljänneksellä.

Enimmäkseen fossiilisten polttoaineiden käyttö korvattiin vesivoimalla tuotetulla sähköllä. Suomeen tuotiin viime vuonna sähköä noin 17 terawattituntia, kun keskimääräinen tuontimäärä on 10 - 12 terawattituntia.

Eniten päästöoikeuksia säästyikin lauhdesähkön tuotantolaitoksissa.

Energiamarkkinaviraston ennusteen mukaan tästä vuodesta tulee selvästi tavanomaisempi, joten päästöoikeuksien tarve on kasvussa.

Koko EU:n päästömäärä jäi 2,5 prosenttia sallitusta

Euroopan unionin päästömäärä jäi 44 miljoonaa tonnia eli 2,5 prosenttia lupia pienemmäksi.

Koko EU:n alueella päästöoikeuksia myönnettiin viime vuodelle 11 500 laitokselle vajaat 2 200 miljoonaa tonnia. Päästöt nousivat 1 785 miljoonaan tonniin.

Listalta puuttuvat tiedot Puolan päästöistä. Maan yrityksillä oli päästöoikeuksia 239,1 miljoonaa tonnia.

Lisäksi Kyproksen, Luxemburgin ja Maltan päästötiedot puuttuvat.

Kuusi maata, muun muassa Britannia, Espanja ja Italia, ylitti päästöoikeutensa yhteensä 63,7 miljoonalla tonnilla.

Suurista teollisuusmaista päästöoikeutensa alittivat muun muassa Saksa ja Ranska.

YLE24, Startel

[sahkomies]

Suomen päästöt 2005.

Toimiala Myönnetyt päästöoikeudet Päästöt Erotus Erotus (%)

Lämmön ja energian tuotanto 27 683 000 18 701 000 8 982 000 32%
Keraamisten tuotteiden valmistus 66 000 61 000 5 000 8%
Sementti- ja kalkkiteollisuus 1 983 000 1 641 000 342 000 17%

Lasin ja lasikuidun valmistus 161 000 154 000 7 000 4%
Opt-in laitokset 155 000 80 000 75 000 48%
Rauta- ja terästeollisuus 7 019 000 6 310 000 709 000 10%

Metsäteollisuus 4 609 000 3 465 000 1 144 000 25%
Öljynjalostus 3 082 000 2 661 000 421 000 14%
Yhteensä 44 758 000 33 073 000 11 685 000 26%

Suurin säästö oli lämmön ja energian tuotannossa eli 9 milj tonnia.

[eko]

Jonkun pitäisi laskea myös se, miten uusiutuvien enrgiamuotojen tuotanto lisääntyi viime vuonna. Ainakin vesivoimaa tuotettiin enemmän kuin viime vuosina keskimäärin.

[sahkomies]

EU-maista vain Saksa, Tanska ja Suomi vähensivät kasvihuonekaasupäästöjään vuonna 2004, selviää Euroopan ympäristökeskuksen raportista.

Suomen päästöt laskivat 4,2 miljoonalla tonnilla.

Kasvu oli rajuinta Espanjassa, missä päästöt lisääntyivät 19,7 miljoonalla tonnilla. Seuraavaksi eniten lisääntyivät Italian päästöt, 5,1 miljoonalla tonnilla.

Kaikkiaan EU:n päästömäärä kasvoi 18 miljoonalla tonnilla. Suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat tieliikenne ja rakennusteollisuus.

Vanhat jäsenmaat vastasivat 11,5 miljoonan tonnin kasvusta ja uudet, vuonna 2004 liittyneet jäsenmaat puolestaan 6,5 miljoonan tonnin kasvusta.

Prosentteina kasvu vuodesta 2003 on pieni (0,4), mutta raportti muistuttaa saman määrän kaasua vapautuvan kolmesta miljoonasta jatkuvasti ajavasta autosta.

Vuonna 2003 kasvihuonepäästöt kasvoivat EU:n alueella peräti 53 miljoonalla tonnilla edellisestä vuodesta.

AP

[eko]

Tänä vuonna myös Suomen päästöt kasvavat rajusti. Hiilivoimalat käyvät täysillä keskellä kesää.

[eko]

Viime vuonna voimalaitosten hiilioksidipäästöt kasvoivat 11 miljoonaa tonnia. Sen verran Suomi on jäämässä jälkeen Kioton tavoitteista.

Eihän tuo paljoa ole, kun USA:n päästöt hiilivoimalaioksilla ovat noin 2000 miljoonaa tonnia ja Kiinan melkein yhtä paljon. Nämä kaksi maata aiheuttavat 50 % maailman voimalaitosten hiilidioksidipäästöistä.

Ei siinä vielä kaikki. USA ja Kiina rakentavat joka viikko yhden uuden 1000 MW hiilivoimalaitoksen. Maat pitäisi laittaa syytteeseen maapallon massiivisesta saastuttamisesta.

[eko]

Kasvihuonekaasujen määrä kasvaa edelleen
28.11.2008

Kasvihuonekaasujen tasot ovat jatkaneet kasvuaan ilmakehässä. Tulosten mukaan vuonna 2007 saavutettiin uusi ennätys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksissa. Maailman Ilmatieteen järjestön WMO:n julkaisemat tulokset ovat huolestuttavia, sillä kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat tasaisesti nousuaan ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta huolimatta.

Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet saavuttivat viime vuonna jälleen uuden ennätystason. Viimeisimpien tietojen mukaan hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyi 0,5 prosentilla vuodesta 2006. Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä 383,1 miljoonasosaa (ppm).

Myös muiden kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat. Esimerkiksi metaanipitoisuudet ylittivät aikaisemmat vuosiennätykset, vaikka metaanipitoisuuksien kasvu pysyi lähes paikallaan vuosina 1998-2006. Tarkkaa syytä metaanipäästöjen uuteen kasvuun ei vielä tiedetä, sillä se voi johtua joko päästöjen kasvusta vai nielun heikkenemisestä. 1950-luvun puolivälistä hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet yhteensä 37 prosenttia. Väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatkuvasti. Samalla metsien hakkuiden myötä hiilidioksidia ei sitoudu yhtä suuria määriä kasvillisuuteen.

Arvioiden mukaan vuosi 2008 tulee sijoittumaan tilastossa kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon. Eräs vaikuttava tekijä on viimetalvinen La Nina -ilmiö, joka laski lämpötiloja etenkin Tyynenmeren alueella. - Ilmaston luonnollinen vaihtelu on peittänyt kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutusta. Tämä vaihtelu joinakin vuosina vahvistaa ja joinakin vaimentaa ihmisen aiheuttamaa muutosta. Ilmakehän lämpeneminen näkyy kuitenkin selvästi pitkistä havaintosarjoista, Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo toteaa.

Kasvihuonekaasupitoisuuksia mitataan myös Suomen GAW-asemalla
WMOn Global Atmosphere Watch (GAW) -asemilla mitataan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Tällaisia asemia on maailmassa 25. Suomessa Ilmatieteen laitos mittaa jatkuvatoimisesti kasvihuonekaasujen pitoisuuksia Sammaltunturin laella Pallastunturien alueella.

- Myös Pallas-Sodankylän GAW-asemalla on havaittu kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu, toteaa erikoistutkija Tuula Aalto Ilmatieteen laitoksesta. Elokuuhun 2008 mennessä tehtyjen pitoisuusmittauksien mukaan merkittävimmän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, pitoisuus kasvaa 0,5 prosenttia vuodessa. Viimeisimpinä vuosina pitoisuuden kasvu on ollut hieman suurempaa kuin 1990-luvulla. Metaanipitoisuuden kasvu pääosin vuoden 2007 aikana havaittiin myös Lapissa, mutta vuoden 2008 aikana pitoisuuden kasvu ei ole enää ollut niin selvää kuin edellisenä vuonna.

Lisätietoja:
WMO:n tiedote aiheesta
Ari Laaksonen, puh. (09) 1929 5530, ari.laaksonen@fmi.fi
Mikko Alestalo, puh. (09) 1929 2210, mikko.alestalo@fmi.fi
Tuula Aalto puh. (09) 1929 5406 (Suomen GAW-aseman tulokset), puh. (09) 1929 5510, tuula.aalto@fmi.fi

[eko]

Suomen ilmastopolitiikan pääneuvottelija Sirkka Haunia kannattaa ajatusta Suomen kansallisesta ilmastolaista. YLEn Aamu-tv:ssä maanantaina vieraillut Haunia edustaa Suomea Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa.

Tästä syksystä on tulossa ilmastopoliittisesti erittäin tärkeä. Esimakua saatiin viikonloppuna, kun Helsingissä järjestettiin mielenosoitus kansallisen ilmastolain puolesta.

- Mielestäni ajatus kansallisesta ilmastolaista on hyvä. Siinähän pysytään ajan tasalla siitä, miten oma kansallinen ohjelma etenee, Haunia kertoo.

Syksyn ilmastopoliittiset keskustelut huipentuvat joulukussa Kööpenhaminassa järjestettävään ilmastokokoukseen, jonka menestykseen Haunia uskoo. Yksi kokouksen suurimmista haasteista on saada kehitysmaat mukaan ilmastotalkoisiin.

- Ongelmanahan ovat suuret kehitysmaat, kuten Etelä-Afrikka, Brasilia, Kiina ja Intia, joiden päästöt kasvavat vauhdikkaasti. Ja jos me lyhyessä ajassa haluamme saada päästöjen vähennyksiä aikaan niin näihin maihin meidän on myös keskityttävä, Haunia toteaa.

Yhdysvalloille annettava aikaa
Kööpenhaminan neuvotteluja odotellessa kuumimmaksi kysymykseksi on nousemassa, mitä Yhdysvallat ja Barack Obama ovat mahdollisesti tuomassa neuvottelupöytään. Yhdysvaltain uusi hallitus on tarjonnut selvästi EU:ta pienempiä vähennyksiä.

- EU:n mielestä tämä ei kuitenkaan ihan riitä. Mutta tässähän pitää muistaa, että on kysymys maasta, joka on ollut Kioton ulkopuolella. Ehkä meidän pitää antaa heille vähän aikaa, hän kehottaa.

Päästöjen vähentämisessä ei säästämisen varaa
EU:ssa yhteisen ilmastopoliittisen äänen löytäminen taantuman aikaan on vaatinut myös aikaa ja keskusteluja.

- Mehän kävimme tämän taiston jo viime vuonna. EU vähentää päästöjä 20 prosenttia, tapahtuu Kioton ilmastosopimuksessa mitä tahansa. Paljon rahaahan siihen tarvitaan ja maat ovat jo nyt sisäistäneet sen, että ilman mittavaa tukipakettia me emme saa teknologian siirtymää aikaiseksi. Tämä on se menoerä, jossa ei voida säästää, Haunia sanoo.

YLE Uutiset