Skenaariot vuoteen 2030

[sahkomies]

Itse uskon, että sähkön käyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 90 TWh arvosta 1,5 TWh vuodessa eli 12 x 1,5 = 20 TWh. Jos tuosta 5 TWh on tuulivoimaa, niin muuta sähköä tarvitaan 17 TWh.

Jos puuttuva sähkö tehdään ydinvoimalla, jonka käyttöaika on 8000 h/a, tarvitaan ydinvoimatehoa yhteensä 2100 MW. Voidaan ajatella, että nyt valmistuva Olkiluoto 3 korvaa pelkästään sähkön tuonnin, mutta ei turvaa sähkökulutuksen kasvua.

Poistuvat lauhdevoimalat korvaisin huippuvoimalla. Rakentaisin Suomeen 3000 MW huippuvoimaa, joka kävisi vain talvipäiväisin.

Oma mallini:

Ydinvoimalaa 3200 MW
Huippuvoimaa 3000 MW
Tuulivoimaa 2000 MW
--------------------------
Yhteensä 8200 MW

Lisäksi tehdään tietysti paikallisia voimalaitoksia. Niistä tärkein olisi Turun seudulle tehtävät kaasuvoimalat. Tekisin ne pieninä yksikköinä. Luulen, että kolme 100 MW:n CHP-laitosta riittäisi.

[eko]

Itse uskon, että sähkön käyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 90 TWh arvosta 1,5 TWh vuodessa eli 12 x 1,5 = 22 TWh. Jos tuosta 5 TWh on tuulivoimaa, niin muuta sähköä tarvitaan 17 TWh.

Jos puuttuva sähkö tehdään ydinvoimalla, jonka käyttöaika on 8000 h/a, tarvitaan ydinvoimatehoa yhteensä 2100 MW. Voidaan ajatella, että nyt valmistuva Olkiluoto 3 korvaa pelkästään sähkön tuonnin, mutta ei turvaa sähkökulutuksen kasvua.

Poistuvat lauhdevoimalat korvaisin huippuvoimalla. Rakentaisin Suomeen 3000 MW huippuvoimaa, joka kävisi vain talvipäiväisin.

Oma mallini:

Ydinvoimalaa 3200 MW
Huippuvoimaa 3000 MW
Tuulivoimaa 2000 MW
--------------------------
Yhteensä 8200 MW

Lisäksi tehdään tietysti paikallisia voimalaitoksia. Niistä tärkein olisi Turun seudulle tehtävät kaasuvoimalat. Tekisin ne pieninä yksikköinä. Luulen, että kolme 100 MW:n CHP-laitosta riittäisi.

On kysyttävä, tarvitaanko seuraavaa ydinvoimalaa, koska uusiutuvaa energiaa tarvitaan noin 38 TWh lisää. Tästä 6 TWh on tuulivoimaa, 5 TWh on lämpöpumppujen energiaa ja autojen biopolttoaineita on noin 5 TWh.

Näin biovoimalla pitäisi tuottaa 22 TWh. Jos laitokset tuottavat sähköä ja lämpöä 5000 tuntia vuodessa, tehoa tarvitaan noin 4000 MW. Jos laitokset ovat CHP-laitoksia , niin se vastaa noin 1500 MW sähköä ja 2500 MW lämpöä.

[Hannu]

Lämpöpumput tuottavat lämpöä, ja ne käyttävät sähköä siihen.
Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä.

[sahkomies]

Tässä on aika hauskaa se, että pääministeri ilmoitti, että Suomeen aiotaan rakentaa uusiutuvaa energiaa yhtä paljon, kuin nykyiset Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat tuottavat plus Olkiluoto 3:n tuottama sähkö eli 38 TWh.

Kyllä siinä on aika moinen urakka. Ero on siinä, että tuo 38 TWh on ns. loppukulutusta eli sähköä ja lämpöä. Siitä ei selviä, mikä on sähkön osuus.

[eko]

Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet TEM skenaarioissa on arvioitu seuraavasti:

Hake nyt 7,2 TWh 2020 21 TWh lisäys 13,8 TWh
Nestemäiset biopolttoaineet nyt o 2020 6 TWh
Pelletit nyt 0,1 TWh 2020 3 TWh lisäys 2,9 TWh
Biokaasu nyt 0 TWh 2020 0,5 TWh lisäystä 0,5 TWh
Tuulivoima nyt 0,1 TWh 2020 6 TWh lisäys 5,9 TWh
Lämpöpumput nyt 2,4 TWh 2020 5 TWh lisäys 2,6 TWh
Kierrätyspolttoaineet nyt 1,9 TWh 2020 3 TWh lisäys 1,1 TWh

Tästä tulee yhteensä nyt 11,7 TWh 2020 44,5 TWh eli lisäystä 32,8 TWh

Lisäyksestä 22,7 TWh perustuu puuhun, 5,9 TWh tuuleen ja 2,6 TWh lämpöpumppuihin.

Lämpöpumppujen tavoite voi jopa ylittyä. Puun lisäys tuskin toteutuu, koska puuta ei ole noin paljon saatavilla.

[Hannu]

Mitä tuo lämpöpumppujen lisäys 2,6 TWh tarkkaan ottaen tarkoittaa?
Lämmön tuotantoa, jolloin sähköä kuluu suuruusluokkaa 1 TWh - ei vuosihyötysuhde varmaankaan kolmea ylitä?
Lisäksi päälle pumppujen käyttö jäähdytykseen kesällä?
Vai lämpöpumppujen sähkön kulutusta?

[sahkomies]

Lämpöpumpun uusiutuva energia (2,6 TWh) on mielestäni maasta tai ilmasta otettua energiaa. Sen lisäksi tarvitaan sähköä noin 1 TWh, jolloin lämpöpumpputalot tarvitsevat lämmitykseen yhteensä 3,6 TWh.

Jos tavallinen omakotitalo kuluttaa lämmitysenergiaa 18 MWh, noita lämpöpumpputaloja on noin 200.000 kappaletta. Ennustetaan, että lämpöpumppuja on muutaman vuoden päästä noin miljoona kappaletta, jolloin niiden kuluttama lämmitysenergia olisi 18 TWh

Tällöin lämpöpumpuista saataisiin uusiutuvaa energiaa yhteensä 13 TWh, kun sähköä kuluisi 5 TWh. Tämä 13 TWh olisi yli kaksinkertainen TEM:n arvioimaan 5 TWh verrattuna.

[Hannu]

Tällöin lämpöpumpuista saataisiin uusiutuvaa energiaa yhteensä 13 TWh, kun sähköä kuluisi 5 TWh. Tämä 13 TWh olisi yli kaksinkertainen TEM:n arvioimaan 5 TWh verrattuna.

Toisaalta se lämpöpumppujen käyttämä sähkö olisi juuri sen TEM:n luvun suuruinen.
Eli kummastakohan lienee kysymys?

Luonnon ja energian kulutuksen kannalta periaatteessa ei ole merkitystä sillä paljonko lämpöpumput "pumppaavat" energiaa, sehän ei maksa vaan se pumppauskulutus. Tietysti rajoittavana on ns. hyötysuhde, ts. tarvittava lämmitysenergia määrää aika tarkoin tarvittavan pumppausenergian.

Onko tässä nyt sellainen hassu tilanne että arvioidaan käytetty pumppausenergia ja arvioidaan saatu lämpöenergia. Arviointi on pakollista koska pitää saada 20% uusiutuvaa energiaa, ja ilman tuota pumpattua energiaa lämpöpumppu vain kuluttaisi sähköä eikä parantaisi uusiutuvan energian osuutta ollenkaan.

Millähän sekin arviointi tehdään- eihän edes pumpun energiaa erillismitata?

[sahkomies]

Ministeri Mauri Pekkarinen laskee Huvudstadsbladetissa, että Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä uutta sähkökapasiteettia 10 TWh kasvun takia, 13 TWh tuonnin korvaamiseen ja 6 TWh hiilen korvaamiseen. Yhteensä lisäsähköä tarvitaan 28 TWh.

Olkiluoto 3 tuottaa 13 TWh, uudet tuulivoimalat 6 TWh ja muuta uusiutuvaa kapasiteettia syntyy 5 - 7 TWh. Kapasiteettia syntyy siis yhteensä 24-26 TWh.

Erotus tarpeen ja lisätuotannon välillä on siis 2 - 6 TWh. Ei siinä kuudetta ydinvoimalaa enää tarvita?

Mutta tilanne on aika lailla toinen, jos laskee asian kapasiteetin kannalta. Käytettävissä oleva voimalaitoskapasiteetti on tänään noin 13.000 MW. Olkiluoto 3 nostaa sen 14.600 MW. Lisäksi maahan valmistuu CHP-laitoksua noin 400 MW, joten kokonaiskapasitetti on noin 15.000 MW.

Huippukulutus on tänään noin 15.000 MW, mutta se kasvaa kymenessä vuodessa noin 3000 MW. Näin Suomessa on vuonna 2020 noin 3000 MW vajaus, jos Pekkarisen laskentamallia käytetään.

Lisäksi vanhoja hiililaitoksia tulisi poistaa käytöstä ehkö 2000 MW. Näin Pekkarisen malli johtaa noin 5000 MW vajaukseen.

[sahkomies]

Kyllä ainakin kaksi reaktoria tarvitaan lisää. Silloin yhtälö on seuraava:

Tuotanto nyt 2008:

-Ydinvoima 2720 MW = 22,5 TWh
-Vesivoima 2550 MW = 14 TWh
-CHP kunnat 2900 MW= 15 TWh
-CHP teollisuus 2500 MW= 12 TWh
-Meriporin hiilivoimala 550 MW = 2 TWh
-Varavoimalat 1050 MW = 0 TWh
---------------------------------------
Yhteensä 12.270 MW = 65,5 TWh

Kulutus vuonna 2020 = 90 TWh + 10 x 2 TWh/a = 110 TWh

Lisäenergian tarve = 110 TWh - 65,5 TWh = 44.5 TWh, joka katetaan:

Ydinvoimaa Olkiluoto 3 + kuudes ja seitsemäs ydinvoimala = 39 TWh
Uutta tuulivoimaa 2000 MW = 6 TWh
Uusia CHP-laitoksia 500 MW = 3 TWh
-------------------------------------------------
Yhteensä tehoa 5300 MW = 48 TWh (tuulivoima ei ole tehoa)

Tehon tarpeen kattaminen:

Huippukulutus 2009 = 15.000 MW
Huippukulutus vuonna 2020 = 110/90 * 15.000 = 18.333 MW
Tehon tarve = 18.330 MW (huippukulutus)+ 1600 MW (ydinvoima) + 1000 MW (muu varavoima)= 20.900 MW

Nykykapasiteetti = 12.270 MW
Uusi teho = 5300 MW ilman tuulivoimaa
Tehoa yhteensä 17.570 MW

Uutta tehoa tarvitaan aiemman lisäksi 3330 MW (=20.900 MW - 17.570 MW)

Suurin ongelma on muodostuva tehovajaus, joka voi olla 3330 MW, kun yli 30-vuotta vanhat voimalat poistetaan käytöstä. Sitä varten rakentaisin nopeasti käynnistyviä huippu- ja varavoimalaitoksia, koska niiden käyttöaika jää hyvin lyhyeksi.

Varavoimaa tarvitaan 1600 MW ydinvoimalan poisputoamisen varalle sekä 1000 MW tuulivoiman tasaamisen ja muiden voimalaitosten epäkäytettävyyden takia. Huippuvoimaa tarvitaan tuottamaan sähkö alle -20 asteen pakkasilla.

[Hannu]

Kyllähän taseita voi noin laatia. Ydinenergialaki ei puutu taseisiin vaan "yhteiskunnan kokonaisetuun".
Mitä se sitten on on varsin epäselvää. Se voi olla sitä että ei rakenneta yhtään lisää koska ainahan (lähes aina) sähköä voi tuoda.
Tai sitten kokonaisetu on sitä että sähköä voi viedä. Onhan sähkön hinnan povattu Euroopan markkinoilla nousevan.
Näissä molemmissa laskelmiin joudutaan ottamaan sähkön markkinahintaennuste. Sitä ei taselaskenta tee.

Sitäkin voi pohtia kenen ne pitäisi rakentaa. Sitäkään ei taselaskelma paljasta.
Fennovoiman kautta EONin ulkomaista rahaa tulisi Suomeen. Toisaalta, onko varma että mikään kunta antaa Fennovoimalle rakennusluvan?

Politiikkaahan periaatepäätökset ovat. Mitä politiikkaa, se onkin vaikeampi arvata.
Nykyinen pääministerimme torppasi v. 1993 silloin eduskunnassa olevan hankkeen esittämällä vastustavan ponnen, joka hyväksyttiin. Taas on Kepu temppelin harjalla.

[sahkomies]

Eilen Jyri Häkämies ilmoitti, että Kokoomus antaisi luvan kolmelle reaktorille. Tässä käydään sitä aiemmin mainitsimaani lehmäkauppaa. Neuvottelun lopputulos on siis kaksi, koska riita pannaan puoliksi. Kepun yksi ja Kokoomuksen kolmen keskiarvo on kaksi.

Rakentajia ovat mielestäni Fennovoima ja Fortum. TVO on pelannut itsensä pois. Sehän on Pohjolan Voiman tytäryritys. Pohjolan Voima on taas UPM:n tytär. UPM keikkuu koko ajan saneerauksessa ja purkaa puunjalostuskapasiteettiansa.

Ei siihen yhtälöön enää 5 miljardia euroa maksavaa ydinvoimalaa mahdu. Heillä on Olkiluoto 3:n vaatimat 4 miljardia vielä lähes kokonaan maksamatta. Tuolla TVO yhtymällä on velkataakka jo niin suuri, että kamelin selkä voi katketa. Lisäksi päällä on 2,5 miljardin kiista Olkiluoto 3:n kustannusylityksistä.

[sahkomies]

TEM julkaisi sähköntarve-ennusteensa vuoteen 2030 mennessä eilen. Sen mukaan sähkön tarve kasvaa 100 TWh:iin nykyisestä 80 TWh:sta. Energiateollisuus näkee tarpeen olevan 110 TWh vuonna 2030.

TEM:n ennusteen mukaan kulutus katetaan vuonna 2030 tuotannolla seuraavasti (muutos vuoteen 2008 verrattuna):

Vesivoima 15 TWh (-1,9 TWh)
Tuulivoima 9 TWh (+8,7 TWh)
CHP kaukolämpö 14 TWh (-1,5 TWh)
CHP teollisuus 9 TWh (-2,9 TWh)
Ydinvoima 36 TWh (+13.9 TWh)
Muu tuotanto 17 TWh (-4 TWh)

Vuoteen 2008 verrattuna kaikki muut tuotantotavat vähenevät, mutta tuulivoima lisääntyy 8,7 TWh ja ydinvoima lisääntyy 13,9 TWh.

Tähän tarkasteluun mahtuu yksi tai kaksi uutta ydinvoimalaa, joka korvaisi muun tuotannon (17 TWh). Yksi 1600 MW reaktori tuottaa 13 TWh ja kaksi 1000 MW reaktoria tuottaa 16 TWh. Lisäksi yksi 1000 MW voimala tarvittaisiin korvaamaan Loviisa 1 ja 2, joiden käyttöluvat loppuvat vuoteen 2030 mennessä.

Toisaalta voidaan ajatella, että CHP-laitosten kasvu jatkuu. Nyt CHP:lle ennustetaan 4,5 TWh vähennystä. Sitähän voidaan myös lisätä, jos kaasuverkko rakennetaan Turkuun. Myös uudet kaasutuslaitokset voivat lisätä CHP-sähkön tuotantoa.

On myös mahdollista, että Loviisan ydinvoimala on CHP-voimala, joka korvaisi Pääkaupunkiseudun hiililaitokset. Tämä vaihtoehto tekisi Suomesta melkein nolla-päästöisen yhteiskunnan vuonna 2030. Itse kannatan tätä vaihtoehtoa.

Lisäksi pitää tarkastella, miten tehontarve tyydytetään. Palaan siihen seuraavassa.