Tuulivoima

[sahkomies]

Ei tuulimyllyjä huitsin nevadaan

Tuskin on päivää, ettei uutisissa kerrota uusista tuulivoimahankkeista. Tuulivoima on puhdasta energiaa, joten sen rakentaminen on sinänsä järkevää. Pitää vain katsoa, mihin niitä myllyjä työnnetään.

Suuret merituulipuistot tuntuvat houkuttelevilta. Tuulta ja lääniä riittää vaikka sadoille myllyille. Mökkinaapuritkaan eivät ole synnyttämässä valituskierrettä.

Viime viikolla Pohjolan Voima kertoi käynnistävänsä tuulivoiman meriperustustekniikan kehityshankkeen. Siinä tutkitaan voimalan perustusten rakennetta, kestävyyttä ja rakentamistapaa rakentamalla koeperustus Kemin Ajokseen.

Merituulivoimalla on omat haittansa. Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka kertoo, että investointikustannukset ovat merellä 50 prosenttia suuremmat kuin maalla sellaisilla alueilla, joissa infrastruktuuri on valmiina. Sähkön siirto vaatii esimerkiksi aina uuden merikaapelin.

Hankalampien huoltoyhteyksien vuoksi merituulivoimaloiden käytettävyys on Toikan mukaan 5–10 prosenttia maalla olevaa voimalaa huonompi.

Jo rakennetulle alueelle tuulimyllyt saa pystyyn kohtuullisin kustannuksin. Haminan Energia kertoi elokuun lopulla aikomuksestaan rakentaa neljä–viisi tuulivoimalaa seisautetun Summan paperitehtaan alueelle.

Hanke tuntuu järkevältä. Tehtaan ranta aukeaa lounaaseen, josta Suomenlahdella usein tuulee.

Tehtaalle vievän valmiin asfalttitien lisäksi rantaa pitkin kulkee tie, jota myöten suurikin nosturi pääsee ilman ongelmia rakennuskohteeseen. Tulevaisuudessa se toimii huoltotienä.

Toinen etu on tehtaalle johtava 2 x 110 kilovoltin sähkölinja, joka kestää 150 megawatin tehonsiirron. ”Tukusa syöttö”, kuten Timo Toikka sanoo.


Paperiteollisuus piti takavuosina hajuillaan huolen, ettei kukaan halunnut pystyttää kesämökkiään tehtaan naapuriin. Laajojen teollisuusalueiden etuna tuulivoimalakäytössä on, että alueen asukkaat ja mökkiläiset ovat riittävän kaukana eivätkä siten häiriinny siipien aiheuttamasta melusta ja varjovälkkeestä. Tuulivoimalat kun ovat kuin huumenuorten hoitokodit. Ne ovat tarpeellisia, mutta kukaan ei halua niitä takapihalleen.

Paperiteollisuus piti takavuosina haisevilla jätevesillään huolen, ettei kukaan halunnut vapaaehtoisesti pystyttää kesämökkiään tehtaan naapuriin. Summassa Stora Enso säilytti ihmiskarkotteen tehtaan sulkemisen jälkeenkin alkamalla rahdata Kotkan tehtaalta haisevaa jätelietettä Summan tehtaan alueelle.

Maa häviää merelle siinä mielessä, että maa-alueille lähelle taajamia ei kovin monta tuulimyllyä vierekkäin mahdu. Nykynäkymien mukaan Summan tehtaan rantaan nousee neljä kolmen megawatin tuulivoimalaa, joiden on tarkoitus olla tuotantokäytössä vuoden 2010 puolivälissä. Haminan Energia on parhaillaan hakemassa niille rakennuslupaa.

Puolustusvoimilta vapautuvien asumattomien saarien käyttö tuntuu myös houkuttelevalta. Nykyisellä sodankäyntitekniikalla tykkipatterit joutaisivat muuttua tuulimyllyiksi. Saarilla ei kuitenkaan ole muuta etua kuin että maanomistus on helppo järjestää. Ne ovat pitkien huoltoyhteyksien ja vaatimattomien sähkönsiirtoyhteyksien takana.

Tuntureilla tulee aina. Niilläkin on sama ongelma, kaikki infrastruktuuri pitäisi rakentaa. Luontoväkikään ei välttämättä hyvällä katselisi tuulivoimaloiden rakentamista koskemattomille alueille.

Jo rakennetut hiihtokeskukset sopisivat paremmin tuulimyllyjen sijoituspaikoiksi. Eri asia on, miten matkailuyrittäjät niihin suhtautuisivat. He voisivat tosin osoittaa keskieurooppalaisille turisteille, ettei hotellien sähkökiukaita lämmitetä fossiilisilla polttoaineilla.

Vai olisiko pieni sittenkin kaunista? Tämän vuoden hautomoyritykseksi valittiin pieniä tuulivoimaloita valmistava Eagle tuulivoima. Kilpailun järjestäjän Suomen teknologiakeskusten liiton Tekelin mukaan Eagle tuulivoiman 6–12 metriä korkea ”joka kodin tuulimylly” hyödyntää tuulienergian tehokkaasti ja sopii haastaviinkin sääoloihin.

Viime lokakuussa hallitus julkisti energialinjauksensa. Sen mukaan 2 000 megawatin tuulivoimakapasiteetilla on tarkoitus tehdä sähköä kuutisen terawattituntia vuodessa, kun tuulisähkön vuosituotanto on nyt alle 0,3 terawattituntia vuodessa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimaväellä on hikinen urakka pohtia noin 700 tuulimyllyn sijoituspaikat Hangon ja Utsjoen välille. Avuksi tulee onneksi tuuliatlas.

Helsingissä Kumpulan yliopistokampuksella alkoi marraskuussa raksuttaa supertietokone, joka laskee kokonaisen vuoden joka yö ja joka päivä. Sen jälkeen tietokone sylkäisee lähes kaiken mahdollisen tiedon Suomen tuulisuudesta.

Taloussanomat

[eko]

Dagens industri lehdessä kerrotaan tänään, että Ruotsin puunjalostusyhtiö SCA suunnittelee rakentavansa 450 tuulivoimalaa. Laitosten yhteisteho on 1100 MW ja ne tuottavat 2,4 TWh sähköä.

Laitosten kustannusarvio on 16 miljardia kruunua. Tästä tulee noin 1,6 miljardia euroa eli 1450 eur/kW. SCA laskee, että laitoksien työllistävä vaikustus on 2000-3500 miestyövuotta. Käyttövaiheessa tarvitaan 45 - 50 miestä.

[eko]

Puhdas energia haalii työvoimaa

Uusiutuvan energian käytön lisääminen on EU-maille paitsi haaste myös mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja. Merten ympäröimässä Isossa-Britanniassa arvioidaan, että uusituvan energian 15 prosentin osuuden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä tarkoittaa myös noin 160 000 uutta vihreää työpaikkaa.

Nykyinen talouskriisi on hidastanut hankkeiden rahoitusta, mutta hallituksen sitoutuminen sektorin kasvuun saattaa merkitä sitä, että sopivan henkilöstön tavoite pysyisi taantumasta huolimatta.

Isossa-Britanniassa on herätty nyt keskustelemaan, josko työpaikkatavoite on mahdollista saavuttaa. Ongelmaksi saattaakin tulla ammattilaisten puute. Monet puhtaan energian yritykset ovat palkanneet lisäväkeä viime vuosina. Tällaisia ovat esimerkiksi Converteam, Siemens ja Rolls-Royce.

Myös Suomessa tuulivoimayritykset ovat pysyneet palkkausvaihteella, vaikka yleinen taloustilanne on heikentynyt. Winwind kertoi viime viikolla perustavansa Haminaan uuden tehtaan. Se työllistää aluksi 240 ihmistä.

Henkilöstökonsulttiyritysten mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät työpaikat ovat kolminkertaistuneet menneen vuoden aikana. Samaan aikaan ympäristöyritykset ovat kasvaneet 20 prosenttia. Suurinta henkilöstön kasvu on ollut energia-, kaivannais- ja vesihuollon yrityksissä.

Yritysjohtajat ja henkilöstökonsultit pitävätkin alan kasvun suurimpana tai kohtuullisen suurena esteenä henkilöstön saantia. Suurin ongelma on kokeneen henkilöstön puute, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Toinen syy henkilöstöongelmiin on insinööritieteiden huono vetovoima nuorten keskuudessa.

Yhtenä ratkaisuna pidetään ihmisten siirtämistä muilta aloilta. Siinäkin nähdään suuria haasteita, koska monet valmistuvat insinöörit ovat erikoistuneempia kuin vielä 20 vuotta sitten.

Parhaana henkilöstön lähteenä pidetään Pohjanmeren öljyteollisuutta, joka työllistää kaikkineen noin 500 000 ihmistä. Heidän osaamisensa arvioidaan olevan helpoimmin siirrettävissä esimerkiksi tuulivoimateollisuuteen.

Henkilöstön rekrytointiasioita pohtii brittiläinen People Management -lehti.

Tekniikka ja Talous
19.12.2008

[sahkomies]

USA:sta on tulossa eniten tuulivoimaa rakentava maa maailmassa. Vuonna 2007 jenkit rakensivat 5000 MW tuulivoimaa. Vuonna 2008 rakennusmäärä on noin 8000 MW. Näin tuulivoiman kokonaisteho nousee Saksan kanssa samalle tasolle eli 23.000 MW luokkaan.

Jenkeissä huipunkäyttöaika on noin 2500 h/a, joten tuolla kapasiteetilla USA tuottaa noin 50 TWh tuulivoimaa. Saksassa huipuinkäyttöaika on noin 1800 tuntia, jolloin tuulivoiman tuotanto jää noin 40 TWh:n tasolle.

Saksa pilasi markkinansa rakentamalla pieniä myllyjä sisämaahan. USA rakentaa niitä Coloradon vuorille ja Texasiin, joissa molemissa on paljon paremmat tuulet. USA:n myllyjen keskiteho lähentelee vuonna 2008 noin 2 MW, kun 2007 niiden teho oli 1,5 MW. Vuonna 2009 teho nousee 3 MW kokoluokkaan.

Kolmannes USA:ssa installoidusta uudesta tehosta vuonna 2008 oli tuulivoimaa (8000 MW). Tätä voidaan verrata noin 3000 MW ydinvoimatehoon, jota otetaan käyttöön vuosittain koko maailmassa. Tuulivoima on menossa ydinvoiman ohi. USA:ssa rakennettu 8000 MW tuulivoimateho tuottaa sähköä noin 20 TWh vuodessa. Se on samaa luokkaa kuin 3000 MW ydinvoimateho, joka otettiin käyttöön vuonna 2008.

[sahkomies]

USA nousi tuulivoiman kärkeen

Yhdysvallat on ohittanut Saksan maailman suurimpana tuulivoimamaana.

Yhdysvalloissa rakennettiin uusia tuulivoimaloita kaikkien aikojen ennätysmäärä eli nimellisteholtaan 8 400 megawattia. Maan tuulikapasiteetti oli vuoden lopussa runsaat 25 000 megawattia.

Tähän saakka tuulikärjessä ollut Saksa ei ole vielä julkistanut tarkkoja tilastojaan, mutta siellä kapasiteettia oli vuoden vaiheessa noin 24 000 megawattia. Yhdysvalloissa tuuliolot ovat lisäksi paremmat, joten voimaloista saadaan enemmän sähköä irti.

Yhdysvaltojen voimalarakentaminen vilkastui edellisvuodesta 50 prosenttia. Etenkin vuoden loppu oli ennätysmäisen vilkasta aikaa. Jatkokin näyttää valoisalta, sillä Barack Obaman hallinto on puhunut lämpimästi tuulen puolesta.

Tuulivoiman rakentaminen jatkunee vauhdikkaana ainakin tämän vuoden, sillä kongressi on päättänyt nykyisten verohelpotusten ja investointitukien säilyvän edelleen voimassa.

Kolme suurinta tuulivoimaosavaltiota ovat Texas, Iowa ja Kalifornia. Maan tuulivoimayhdistys Awea laskee, että tuuli työllistää jo 85 000 henkeä. Awean mukaan yli 40 prosenttia Yhdysvalloissa vuonna 2008 rakennetusta uudesta voimalakapasiteetista oli tuulivoimaa.

Tuoreet tiedot Euroopan tuulivoimatilanteesta julkaistaan lähipäivinä. Suomesta tiedetään, että tuulisähköä syntyi viime vuonna 262 gigawattituntia eli 40 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuulisähkö kattoi 0,3 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Tekniikka ja Talous 28.1.2009

[eko]

USA:han rakennettu 8358 MW tuuliteho vastasi 42 % kaikesta rakennetusta voimalaitoskapasiteetista, jota oli vuonna 2008 yhteensä noin 20.000 MW.

Tuulivoimakapasiteetti oli vuonna 2007 16.812 MW, joten siihen verrattuna kasvu oli peräti 50 %. Nyt kapasiteettia on yhteensä 25.170 MW. Viisi suurinta tuulivoimaosavaltiota ovat:

1 Texas 7116 MW
2 Iowa 2790 MW
3 Kalifonia 2517 MW
4 Minnesota 1752 MW
5 Washington 1375 MW

Kapasiteetti kasvoi vuonna 2007 noin 5000 MW ja nyt 8000 MW. Tämän vuoksi valmistuskapasiteetti on kasvanut myös yli 50 %. USA:ssa valmistuneista turpiineista puolet tehtiin USA:ssa. Sen takia USA:ssa syntyi 13.000 uutta työpaikkaa. Uusia tuulivoimalaitoksen osia valmistavia tehtaita syntyi vuonna 2008 noin 55 kappaletta.

Tuulivoimateollisuuden työvoiman tarve USA:ssa on nykyisin yhteensä 85.000 henkilöä. Sillä rakennetaan 8000 MW uutta tehoa ja huolletaan 25.000 MW:n rakennettu kapasiteetti. Työvoiman tarve on näin laskien noin 10 henkilötyövuotta kunakin vuonna rakennettua Megawattia kohti eli 16 tuntia/kW.

Olkiluodon yhdinvoimatyömaalla työskentelee 4000 henkilöä noin viiden vuoden ajan. Siitä tulee 20.000 miestyövuotta eli 32 milj. työtuntia. Kokonaistehoon (1600 MW) verrattuna työllistävä vaikutus on 20 tuntia/kW. Näin tuulivoimateollisuus työllistää suunnilleen yhtä paljon kuin Olkiluodon ydinvoimatyömaa kilowattia kohti laskettuna.

[eko]

EU-27 on tähän asti ollut USA:ta edellä tuulivoiman rakentajana. Vuonna 2007 EU:ssa rakennettiin yhteensä 8554 MW tuulivoimatehoa. Se oli 40 % vuonna 2007 rakennetusta kapasiteetista. Kapasiteettia rakennettiin seuraavasti:

Fossiiliset:
Maakaasu 10.670 MW
Hiilivoima 332 MW
Öljyvoima 212 MW
-------------------------
Yhteensä 11214 MW

Muut:
Tuulivoima 8554 MW
Ydinvoima 987 MW
Vesivoima 175 MW
Muut voimalat 122 MW
-------------------------
Yhteensä 9838 MW

EU siirtyi kuitenkin edelleen fossiilisen energian suuntaan, koska kapasiteetista yli puolet muodostui fossiilisista laitoksista.

EU tuulivoimakapasiteetti vuoden 2007 lopussa oli 56.535 MW, joka oli puolet enemmän kuin USA:ssa. Kaiken kaikkiaan oli EU:ssa 108.600 henkeä töissä tuulivoimateollisuudessa vuonna 2007. Näistä 800 oli Suomessa, 2000 Ruotsissa ja 23.500 Tanskassa.

[eko]

Euroopan tuuliylivoima kutistuu
GWEC:n mukaan tuulivoimalla estettiin 158 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.

Eurooppa tuottaa noin puolet maailman tuulivoimasta. Lähivuosina yhä suurempi osuus maailman tuulivoimasta tuotetaan kuitenkin Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Yhdysvallat ohitti jo viime vuonna Saksan maailman suurimpana tuulisähkön tuottajana, selviää kansainvälisen tuulienergiakomitean GWEC:n (Global Wind Energy Council) vuositilastoista. Yhdysvallat tuottaa nyt viidenneksen eli yli 25 000 megawattia maailman tuulisähköstä.

Tuulivoimaa nousee maailmalla lähinnä Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Muut maanosat ovat hyvin pieniä tekijöitä tuulimarkkinoilla. Viime vuonna uutta kapasiteettia rakennettiin 27 000 megawattia. EU:n, Yhdysvaltojen, Intian ja Kiinan osuus tuotannonlisäyksestä oli lähes 25 000 megawattia.

Vanhat tuulivoimajätit Saksa ja Espanja investoivat tuulivoimaan nykyisin vähemmän kuin Intia. Kiina taas kaksinkertaisti jo neljäntenä vuonna peräkkäin tuulivoimakapasiteettinsa. Kiinan uusiutuvan energiateollisuuden järjestön CREIA:n (Chinese Renewable Energy Industry Assiciation) pääsihteeri Li Jungfeng kertoo GWEC:n raportissa, että maan tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistuu myös tänä vuonna.

Mikäli Kiinan tahti jatkuu samana, se ohittaa tuulivoimakapasiteetissa Saksan ja Espanjan vuonna 2010.

Suomi on tuulivoiman takapajula
Suomi on Euroopan tuulisähkötilastojen häntäpäässä. Viime vuonna maamme tuulivoimakapasiteetti kasvoi 33 megawatilla 143 megawattiin.

Suomen merialueille on kuitenkin suunnitteilla useita satojen tuulivoimaloiden alueita.


Kymmenien miljardien markkina.
Fortum on kaavaillut tuhannen megawatin merituulivoimala-alueita Perämerelle.

Helsingin Energia ja Etelä-Pohjanmaan Voima suunnittelevat kahta 500–1 000 megawatin aluetta Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle.

Pohjolan Voima ja Oulun Energia aikovat pystyttää 500–800 megawatin merivoimalan Oulun edustalle.

Lisäksi Saksalainen WPD on julkistanut suunnitelmat Pohjanmaalle Korsnäsin vesille ja Perämerelle rakennettavista yhteensä noin tuhannen megawatin voimalakokonaisuuksista.

Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat, voisi Suomi nousta Euroopan kärkikymmenikköön tuulivoimatuotannossa.

Toisaalta muutkin maat kaavailevat suuria tuulivoimainvestointeja. Euroopan tuulivoimayhdistyksen EWEA:n (European Wind Energy Association) selvityksen mukaan merituulivoima 20-kertaistuu vuoteen 2015 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 28 500 megawatin edestä uusia merituulivoimala-alueita.

Tärkeimmiksi merituulen rakentajiksi EWEA ennustaa Ruotsia, Isoa-Britanniaa ja Saksaa.

GWEC:n mukaan tuuliturbiinimarkkinoiden arvo oli noin 36,5 miljardia euroa vuonna 2008. Tuulivoima-ala työllistää maailmanlaajuisesti yli 400 000 henkilöä. Lähitulevaisuudessa GWEC ennustaa alan työllistävän miljoonia.


Tuulivoimatuotanto maanosittain
Maanosa Uutta kapasiteettia (MW) 2008 Kokonaiskapasiteetti (MW)

vuoden 2008 lopussa

Aasia 8589, 24368
Afrikka ja Lähi-itä 130, 669
Eurooppa 8877, 65946
Pohjois-Amerikka 8881, 27539
Tyynenmeren alue 486, 1644
Väli- ja Etelä-Amerikka 94, 652
Yhteensä 27056, 123791

Tuulivoima tuotanto maittain (mukana maat, joiden tuotanto on yli 1 000 MW) Maa Uutta kapasiteettia (MW) 2008 Kokonaiskapasiteetti (MW) vuoden 2008 lopussa

Yhdysvallat 8358, 25170
Saksa 1665, 23903
Espanja 1609, 16754
Kiina 6300, 12210
Intia 1800, 9645
Italia 1010, 3736
Ranska 950, 3404
Iso-Britannia 836, 3241
Tanska 77, 3180
Portugali 823, 2862
Kanada 523, 2369
Alankomaat 500, 2225
Japani 356, 1880
Australia 482, 1306
Ruotsi 236, 1021
Irlanti 208, 1002
Suomi 33, 143

Lähde: Tekniikka ja Talous
Lähde: GWEC/EWEA

[eko]

Vuonna 2008 EU:hun rakennettiin yhteensä 19.651 MW voimalaitostehoa.

Tuulivoimaa 8484 MW, joka vastasi 43 % kaikesta kapasiteetista
Kaasuvoimaa 6832 MW (35 %)
Öljylaitoksia 2495 MW (13 %)
Hiilivoimaa 762 MW (4 %)
Vesivoimaa 473 MW (2 %)

Yhteensä 19.651 MW

Yhtään megawattia ei rakennettu ydinvoimaa. EU:ssa on ydinvoimaa rakenteilla yhteensä 5100 MW. Ydinvoiman kapasiteetin kasvu on noin 1000 MW vuodessa eli 12 % tuulivoiman vuotuisesta uudesta kapasiteetista.

EU:n tuulivoimakapasiteetti kasvoi 56.517 MW:sta 15 % ja on nyt 64.935 MW. Se on yli kaksinkertainen USA:n kapasiteettiin (25.000 MW) verrattuna. EU:n tuulivoimakapasiteetti on nyt suurempi kuin Ranskan ydinvoimakapasiteetti, joka oli 63.260 MW.

Lähde EWEA ja ENS

[eko]

Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma käynnistyy

Suomen Merituuli Oy:n tuulivoimahanke etenee

Suomen Merituuli Oy selvittää edellytyksiä rakentaa merituulipuisto Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merialueelle maakuntakaavan osoittamaan paikkaan. Hankealue sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä mantereesta.

Siipyyn merituulipuistohanketta varten yhtiö on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely). YVA:ssa selvitetään laajasti hankkeen ympäristövaikutuksia, joihin kuuluvat mm. vaikutukset luontoon ja suojelualueisiin, maisemaan sekä virkistyskäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin.

Noin 80 tuulivoimalaa - sähköä 150 000 kotitaloudelle

Hankkeeseen kuuluvat rakennettava merituulipuisto ja sen liitäntävoimajohdot sähköverkkoon. Merituulipuistoon tulee alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalayksikköä. Puiston investointikustannusarvio on noin 500 milj. euroa ja se tuottaa toteutuessaan sähköä noin 150 000 kotitalouteen.

Hanke vastaa osaltaan Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetettuihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin. Strategian mukaan Suomeen on tavoitteena rakentaa noin 700 kappaletta teollisen mittakaavan tuulivoimalaitosta vuoteen 2020 mennessä.

Merkittävä mahdollisuus alueen kunnille

"Merituulipuisto on merkittävä mahdollisuus alueen kunnille ja niiden asukkaille. Tuulivoimarakentaminen on siirtymässä Suomessa teolliseen mittakaavaan. Rakentaminen luo mahdollisuuksia alueen yrittäjille, luo uusia suoria ja välillisiä työpaikkoja sekä kasvattaa alueen kuntien verotuloja" Suomen Merituuli Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo.

Hankkeesta pidetään alkukevään aikana kaikille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa myös esitellään YVA-menettelyn mukainen arviointiohjelma. Suomen Merituuli Oy:n tarkoituksena on jakaa tietoa hankkeesta mahdollisimman laajasti. Hankeen etenemistä seurataan kiinteästi yhtiön julkaisemilla internetsivuilla (www.suomenmerituuli.fi).

Suomen Merituuli Oy:n omistavat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja Helsingin Energia tasaosuuksin. Yhtiö selvittää myös mahdollisuuksia rakentaa vastaavan kokoluokan merituulipuisto Inkoon edustan merialueelle Suomenlahdella.


Suomen Merituuli Oy

[ilmastomaajoukkue]

Suomella on merkittävä osuus tuulivoimateknologian myynnistä maailmanmarkkinoilla, mutta Suomen omasta energiantuotannosta tuulivoiman osuus on vain 0,2 %. Tanskassa se on 20 %.

Mutta kiritään nyt ensin kiinni Ruotsia, sielläkin on yli 7 kertaa enemmän tuulivoimaa kuin Suomessa. Näin se tapahtuu: Yksityiset sähkönkuluttajat eli kotitaloudet ryhmittyvät ilmastomaajoukkueeksi ja kilpailuttavat sähköntuottajat eli energiayhtiöt: "Investoikaa tuulivoimaan Suomessa ja ostamme jatkossa sähkön teiltä".

Lisää jäseniä maajoukkueeseen tarvitaan, elokuu vielä aikaa liittyä. Liittyminen ei maksa mitään, käytännössä sitoudut ottamaan vastaan tarjouksen energiayhtiöltä, joka voittaa kilpailun eli satsaa eniten tuulivoimaan.

http://www.ilmastomaajoukkue.fi/
Muokkaa/Poista viesti

[eko]

Norjan energiantarpeesta puolet voidaan kattaa tuulivoimalla, jos nykysuunnitelmat toteutetaan.

Kaiken kaikkiaan 130 tuulivoimalahankkeelle on haettu rakennuslupaa Norjan energiavirastolta. Jos kaikille halukkaille myönnetään lupa, energiantuotanto kasvaisi 56 terawattitunnilla, mikä on noin puolet maan nykytuotannosta.

Näiden lisäksi 19 tuulivoimalaa on saanut rakennusluvan, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu.

– Viime vuosina tuulivoimalahankkeiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, sanoo osastopäällikkö Arne Olsen Norjan energiavirastosta.

Öljymaassa on nykyisin toiminnassa 13 tuulivoimalaa. Ne tuottavat sähköä yli 50 000 talouden tarpeisiin vuosittain.

STT