Ei tuulimyllyjä huitsin nevadaan
Tuskin on päivää, ettei uutisissa kerrota uusista tuulivoimahankkeista. Tuulivoima on puhdasta energiaa, joten sen rakentaminen on sinänsä järkevää. Pitää vain katsoa, mihin niitä myllyjä työnnetään.
Suuret merituulipuistot tuntuvat houkuttelevilta. Tuulta ja lääniä riittää vaikka sadoille myllyille. Mökkinaapuritkaan eivät ole synnyttämässä valituskierrettä.
Viime viikolla Pohjolan Voima kertoi käynnistävänsä tuulivoiman meriperustustekniikan kehityshankkeen. Siinä tutkitaan voimalan perustusten rakennetta, kestävyyttä ja rakentamistapaa rakentamalla koeperustus Kemin Ajokseen.
Merituulivoimalla on omat haittansa. Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka kertoo, että investointikustannukset ovat merellä 50 prosenttia suuremmat kuin maalla sellaisilla alueilla, joissa infrastruktuuri on valmiina. Sähkön siirto vaatii esimerkiksi aina uuden merikaapelin.
Hankalampien huoltoyhteyksien vuoksi merituulivoimaloiden käytettävyys on Toikan mukaan 5–10 prosenttia maalla olevaa voimalaa huonompi.
Jo rakennetulle alueelle tuulimyllyt saa pystyyn kohtuullisin kustannuksin. Haminan Energia kertoi elokuun lopulla aikomuksestaan rakentaa neljä–viisi tuulivoimalaa seisautetun Summan paperitehtaan alueelle.
Hanke tuntuu järkevältä. Tehtaan ranta aukeaa lounaaseen, josta Suomenlahdella usein tuulee.
Tehtaalle vievän valmiin asfalttitien lisäksi rantaa pitkin kulkee tie, jota myöten suurikin nosturi pääsee ilman ongelmia rakennuskohteeseen. Tulevaisuudessa se toimii huoltotienä.
Toinen etu on tehtaalle johtava 2 x 110 kilovoltin sähkölinja, joka kestää 150 megawatin tehonsiirron. ”Tukusa syöttö”, kuten Timo Toikka sanoo.
Paperiteollisuus piti takavuosina hajuillaan huolen, ettei kukaan halunnut pystyttää kesämökkiään tehtaan naapuriin. Laajojen teollisuusalueiden etuna tuulivoimalakäytössä on, että alueen asukkaat ja mökkiläiset ovat riittävän kaukana eivätkä siten häiriinny siipien aiheuttamasta melusta ja varjovälkkeestä. Tuulivoimalat kun ovat kuin huumenuorten hoitokodit. Ne ovat tarpeellisia, mutta kukaan ei halua niitä takapihalleen.
Paperiteollisuus piti takavuosina haisevilla jätevesillään huolen, ettei kukaan halunnut vapaaehtoisesti pystyttää kesämökkiään tehtaan naapuriin. Summassa Stora Enso säilytti ihmiskarkotteen tehtaan sulkemisen jälkeenkin alkamalla rahdata Kotkan tehtaalta haisevaa jätelietettä Summan tehtaan alueelle.
Maa häviää merelle siinä mielessä, että maa-alueille lähelle taajamia ei kovin monta tuulimyllyä vierekkäin mahdu. Nykynäkymien mukaan Summan tehtaan rantaan nousee neljä kolmen megawatin tuulivoimalaa, joiden on tarkoitus olla tuotantokäytössä vuoden 2010 puolivälissä. Haminan Energia on parhaillaan hakemassa niille rakennuslupaa.
Puolustusvoimilta vapautuvien asumattomien saarien käyttö tuntuu myös houkuttelevalta. Nykyisellä sodankäyntitekniikalla tykkipatterit joutaisivat muuttua tuulimyllyiksi. Saarilla ei kuitenkaan ole muuta etua kuin että maanomistus on helppo järjestää. Ne ovat pitkien huoltoyhteyksien ja vaatimattomien sähkönsiirtoyhteyksien takana.
Tuntureilla tulee aina. Niilläkin on sama ongelma, kaikki infrastruktuuri pitäisi rakentaa. Luontoväkikään ei välttämättä hyvällä katselisi tuulivoimaloiden rakentamista koskemattomille alueille.
Jo rakennetut hiihtokeskukset sopisivat paremmin tuulimyllyjen sijoituspaikoiksi. Eri asia on, miten matkailuyrittäjät niihin suhtautuisivat. He voisivat tosin osoittaa keskieurooppalaisille turisteille, ettei hotellien sähkökiukaita lämmitetä fossiilisilla polttoaineilla.
Vai olisiko pieni sittenkin kaunista? Tämän vuoden hautomoyritykseksi valittiin pieniä tuulivoimaloita valmistava Eagle tuulivoima. Kilpailun järjestäjän Suomen teknologiakeskusten liiton Tekelin mukaan Eagle tuulivoiman 6–12 metriä korkea ”joka kodin tuulimylly” hyödyntää tuulienergian tehokkaasti ja sopii haastaviinkin sääoloihin.
Viime lokakuussa hallitus julkisti energialinjauksensa. Sen mukaan 2 000 megawatin tuulivoimakapasiteetilla on tarkoitus tehdä sähköä kuutisen terawattituntia vuodessa, kun tuulisähkön vuosituotanto on nyt alle 0,3 terawattituntia vuodessa.
Tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimaväellä on hikinen urakka pohtia noin 700 tuulimyllyn sijoituspaikat Hangon ja Utsjoen välille. Avuksi tulee onneksi tuuliatlas.
Helsingissä Kumpulan yliopistokampuksella alkoi marraskuussa raksuttaa supertietokone, joka laskee kokonaisen vuoden joka yö ja joka päivä. Sen jälkeen tietokone sylkäisee lähes kaiken mahdollisen tiedon Suomen tuulisuudesta.
Taloussanomat
